Kaikkien aikojen riemujuhla

0

Tänään keskiviikkona tulee kuluneeksi neljä vuotta siitä, kun Egyptiä kolme vuosikymmentä hallinnut presidentti Hosni Mubarak yllätti egyptiläiset ja koko maailman ilmoittamalla väistyvänsä presidentin tehtävistä.

Ilmoitus tuli yllätyksenä etenkin siksi, että vain vuorokautta aiemmin Mubarak oli pitänyt kansalle uhmakkaan puheen. Jos hän olisi tuolloin taipunut kansan vaatimuksiin ja ryhtynyt välittömiin toimiin egyptiläisten elämän parantamiseksi, hän saattaisi olla edelleen Egyptin presidentti.

Mubarakin eroilmoitusta edelsi vajaan kolmen viikon kansannousu, joka sai alkunsa poliisin päivänä 25. tammikuuta. Aktivistit olivat vuosien ajan kutsuneet kansaa koolle poliisin päivänä vastustamaan poliisin mielivaltaa. Tammikuussa 2011 Kairon Tahrir-aukiolle kokoontunut kansanjoukko vaati ensisijaisesti parempaa arkea; leipää ja työtä sekä sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja parempaa koulutusta ja terveydenhuoltoa. Ensisijaisena vaatimuksena ei ollut presidentin ero, vaikka ensimmäiset julkiset vaatimukset Mubarakin väistymisestä oli esitetty jo vuoden 2004 joulukuussa.

Egyptin suomalaiset olivat odottaneet helmikuun 11. päivää vuonna 2011 innolla, koska silloin oli sovittu ”Talvirieha” -nimellä kulkenut luistelutapaaminen. Tapahtuma jouduttiin peruuttamaan epävakaan turvallisuustilanteen vuoksi jo aiemmin, mutta helmikuun 11. päivästä tuli talviriehan sijaan kaikkien aikojen riemujuhla.

Tunnelma Kairon kaduilla oli Mubarakin eroilmoituksen jälkeen aluksi hiljainen. Uutista oli vaikea uskoa todeksi. Edes Mubarakin eroa vaatineet aktivistit eivät osanneet aluksi ajatella Egyptiä ilman Mubarakia, jota pidettiin myös tietynlaisena turvallisena isähahmona tai ainakin vakauden symbolina. Mubarakia arvostettiin erityisesti siksi, että hänen aikakautensa oli ollut rauhan aikaa ja isot turisteihin kohdistuneet terrori-iskutkin olivat vain ikävä muisto.

Hetkessä riemu oli kuitenkin rajaton. Kairolaiset heiluttivat Egyptin lippuja ja tanssivat kadulla ja panssariautojen päällä, autojen torvilla toitotettiin juhlafanfaaria. Ihme oli tapahtunut ja egyptiläisten odotukset olivat korkealla; kaikki muuttuisi paremmaksi pian.

Tuosta juhlahetkestä on nyt kulunut neljä pettymysten täyteistä vuotta. Egyptiläisten toivelistan kärjessä ovat edelleen leipä ja työ, sosiaalinen oikeudenmukaisuus sekä parempi koulutus ja terveydenhuolto. Terrorismin kannalta tilanne on merkittävästi huonompi kuin neljä vuotta sitten. Lähinnä turvallisuusviranomaisia kohtaan suunnattuja pieniä pommeja räjähtää tai puretaan viikoittain.

Kevään parlamenttivaaleja odotetaan ristiriitaisin tuntein. Helmikuun alussa julkaistun gallupin mukaan lähes 80 prosenttia äänioikeutetuista aikoo äänestää. Katugallup antaa toisenlaisen tuloksen; ihmiset ovat väsyneitä äänestämiseen ja suhtautuvat epäillen vaikutusmahdollisuuksiinsa ja vaalien oikeudellisuuteen.

Osa egyptiläisistä on haikaillut takaisin presidentti Mubarakin aikaa, joka ei palaa, mutta parlamenttivaalit tuonevat valtaan useita Mubarakin ajan vaikuttajahahmoja.

Kirjoittaja on Kairossa työskentelevä teologian maisteri ja toimittaja.

Päivi Arvonen