Kuntavertailut ovat viihdettä ja bisnestä

0

Kuntalehti ruotii maaliskuun numerossaan vertailuja, joissa Suomen kuntia pannaan paremmuusjärjestykseen. Kritiikkiä jutussa saavat niin heppoiset kyselyt kuin niiden tuloksia kritiikittömästi toistavat toimittajat. Lehden mukaan monissa tutkimuksissa otos on pieni, eikä arvioinnin kannalta keskeisiä asioita kerrota. Silti tiedotusvälineet uutisoivat kyselyiden tuloksia näyttävästi.

KUNTABAROMETREJÄ on julkaissut muun muassa EPSI Rating. Sen kyselyssä Salo jäi vuosi sitten 20 suurimman kaupungin joukossa viimeiseksi, kun asukkailta kysyttiin tyytyväisyyttä kotikuntansa palveluihin.

EPSI Rating ilmoitti haastatelleensa kyselyä varten 143 salolaista. Määrä on alle kolme prosenttia kaupungin väkiluvusta, joka on runsaat 54 000.

Innolink Group julkaisi puolestaan marraskuussa tutkimuksen, jossa kysyttiin, kuinka moni suosittelee kotikuntaansa asuinpaikaksi. Salo sijoittui kyselyn hännille. Huonomman tuloksen sai vain Kouvola.

Innolinkin kyselyyn vastasi Salosta 23 asukasta ja 22 yritystä (SSS 16.11.2014). Otos on enää prosentin osia salolaisista.

TULOSTEN arviointi on Kuntalehden mukaan vaikeaa, koska kumpikaan yhtiö ei kerro, mitä ja miten on kysytty.

Lehti ihmettelee muun muassa, mikä Pirkkalassa on muuttunut muutamassa vuodessa. Pirkkalalaiset olivat vuonna 2011 tyytymättömimpiä kotikuntaansa. Vuonna 2014 sama kysely nosti Pirkkalan ykköseksi.

Suomen kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom totesi marraskuussa Salon Seudun Sanomissa, että kuntakyselyt ovat lähinnä viihdettä. Hänen mukaansa kuntapalveluista ei voi kysyä yleiskysymyksellä, koska kunnilla on paljon erilaisia tehtäviä. Pitäisi eritellä, puhutaanko kirjastoista, katujen kunnossapidosta vai päivähoidosta.

KUNTABAROMETRIEN tuloksia tutkiessa kannattaa muistaa myös, että kyselyt ovat kasvava bisnes. Kuntaliiton mukaan mielipidekyselyitä tehdään yhä useammin. Myös tekijöiden kaarti on kasvanut.

Esimerkiksi Innolink kauppaa tutkimuksiaan kunnille. Kuntakohtaisen tuloksen kyselystä voi ostaa tuhannella tai 3 000 eurolla, riippuen siitä, haluaako vain osan tuloksista vai kaikki vastaukset sisältävät paketin.

Pekola-Sjöblom antaa kuntabarometrien lukijoille hyvän neuvon: kannattaa laittaa jäitä hattuun ennen kuin kyselyistä lähtee vetämään johtopäätöksiä kuntien palvelutasosta tai elinvoimaisuudesta.