Ovatko virolaiset erilaisia?

0

VESA JAAKOLA. Äskeiset parlamenttivaalit Virossa osoittivat, että vaalidemokratia toimii hyvin etelänaapurissamme. Näin ei ole aina ollut. Viron ensimmäisen tasavallan aikaan 1920–40 siellä koettiin kansanvallan vajetta. Kansanvalta muuttui kommunistien harvainvallaksi Neuvosto-Virossa 1945–1990.
Neuvostovallan aikaan ja sen seurauksena suomalaiset ja virolaiset olivat poliittisesti etäällä toisistaan, vaikka maantieteellisesti lähellä. Virosta vaiettiin jopa niin, että oppikouluni historianopetuksessa Viro mainittiin vain ohimennen Neuvostoliiton osatasavaltana.

Kun Viron itsenäisyys palautui miehityksen jälkeen 25 vuotta sitten, uusi aika koitti sukulaiskansojemme suhteissa ja vuorovaikutuksessa. Se on syventynyt ja laajentunut kaikille elämänaloille monin seurauksin.
Samalla voimme nähdä ja kokea, mikä meitä yhdistää, mikä taas erottaa. Ovatko virolaiset paljonkin erilaisia – tai me heihin verrattuna?
Valtiollisessa historiassamme viime sadan vuoden ajalta on enemmän erottavia kuin yhdistäviä asioita. Aluksi molemmat kansat olivat Venäjän tsaarin hallintoalamaisia, suomalaiset vuoteen 1917 asti. Virolaiset kokivat sittemmin vielä parin vuoden ajan venäläistä bolsevikkihallintoa ja saksalaista miehitystä ennen itsenäistymistään vuonna 1920.
Kun Neuvostoliitto toisen maailmansodan aattona painosti Suomea ja Viroa tavoitteisiinsa, toinen taipui ja taittui, toinen ei. Suomi säilytti taistellen itsenäisyytensä. Viro menetti sen ja sai kokea alistavaa neuvostovaltaa 45 vuoden ajan.
Tällaisten kokemusten valossa voidaan ymmärtää maiden erilaiset turvallisuusratkaisut. Viro liittyi lännen puolustusjärjestöön Natoon vuonna 1994, ja Suomi on yhä sotilaallisesti liittoutumaton. Venäjän pelko on Virossa suurempaa.
Toinen kahta sukulaiskansaa erottava asia on niiden eriävä näkemys parhaasta yhteiskuntamallista. Virolaisten enemmistö suosii pienempää valtiovaltaa ja suurempaa kansalaisten omavastuuta kuin suomalaiset. Näissä asioissa virolaiset arvostavat enemmän angloamerikkalaista mallia, suomalaiset puolestaan pohjoismaista.
Vastaavanlainen näkemysero suomalaisilla ja virolaisilla on myös parhaasta talousjärjestelmästä. Suomessa suositaan sosiaalista markkinataloutta, Virossa pelkkää markkinataloutta, miltei kapitalismia.

Eroavuuksien ohella välillämme on monia yhdistäviä asioita. Kieli- ja kulttuuriperintö ovat samaa juurta – olkoonkin, että saksalaista perinnettä on Virossa enemmän, meillä taas ruotsalaista ja venäläistä. Olemme ainoat kansat, jotka korvakuulolta ymmärrämme osittain toistemme ugrilaisia kieliä.
Meitä yhdistävät lisäksi useat uudet asiat kuten EU-kumppanuus, yhteinen valuutta ja yhdentyvät työmarkkinat. Myös vilkas matkailu molempiin suuntiin yli Suomenlahden lähentää kansojamme ennen näkemättömästi. Monet ovat avioituneetkin yli madaltuvan valtiorajan.
Kirjoittaja on diplomaatti.