Ylämenu
Menu
Uutiskirje

Salon tilinpäätös 15,3 miljoonaa euroa miinuksella

Salon palvelujen osto kasvoi runsaasti viime vuonna, suurimpina sairaanhoitopiirin laskutus ja lastensuojelun ostot.

Salon kaupunki teki viime vuonna neljättä kertaa peräkkäin alijäämäisen tilinpäätöksen. Pakkaselle jäätiin 15,3 miljoonaa euroa. Vuonna 2013 kaupunki jäi miinukselle 2,6 miljoonaa euroa.

Henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntin mukaan viime vuosi oli ”paluuta normaaliin”. Salo sai edellisvuonna tavallista suuremmat verotulot muun muassa Nokian irtisanomispakettien takia. Lisäksi kaupungin talouslukuja kaunisti korotettu valtionosuus. Lomautukset pudottivat henkilöstömenoja.

– Tulot jäivät viime vuonna selvästi alle vuoden 2013 tulojen. Lisäksi palvelujen osto kasvoi miljoonilla euroilla, suurimpina sairaanhoitopiirin laskutus ja lastensuojelun ostot, Seppo Juntti kertoo.

Kaupunki otti runsaat neljä miljoonaa euroa lisää velkaa. Salolla oli pitkäaikaista lainaa viime vuoden lopussa 114 miljoonaa euroa eli noin 2 100 euroa asukasta kohti.

Tilinpäätöksen luvut kertovat, ettei Salon talousahdinko ole vielä alkuunkaan voitettu. Seppo Juntti muistuttaa, että kaupungin taseessa on vanhoja ylijäämiä reilut seitsemän miljoonaa euroa jäljellä. Sen tuoma puskurikin alkaa olla syöty.

– Tälle vuodelle riittää, että pysytään budjetissa. Sen jälkeen ei ole enää mahdollista tehdä niin, että tulot ovat vuositasolla menoja pienemmät, hän linjaa.

Kaupungin helmikuun kuukausiraportissa on sanottu suoraan, mitä muutokseen vaaditaan: talouden tasapainottaminen vuosien 2015–2018 aikana edellyttää ”laajaa suunnitelmallista ohjelmaa palvelurakenteen tiivistämisestä ja palveluprosessien kehittämisestä”.

Laajalla suunnitelmallisella ohjelmalla tarkoitetaan Salon sopeuttamisohjelmaa, jota parhaillaan valmistellaan. Ohjelmasta on tarkoitus päättää kesäkuun valtuustossa.

14 vastausta: Salon tilinpäätös 15,3 miljoonaa euroa miinuksella

  • Josko aloittaisitte ne menojen karsimiset turhista projekteista? Ensimmäiseksi pois pudotettavaksi ehdotan Pois syrjästä- projektia, jonka huolidiskurssi tulee lisäämään lastensuojelun menoja huomattavasti.

    Seuraavaksi kaikki paukut oikeaan ennaltaehkäisevään työhön perheiden parissa, ja jäisi ne lastensuojelun kalliit interventiot vähemmälle. Eli ehdottomasti siirtyminen Varpusta (varhainen puuttuminen) Vartuun(varhaiseen tukeen).

    Terveydenhuollon ja sosiaalipuolen organisaatioissa on paljon vielä hiottavaa, ja huonosti toimivat palveluorganisaatiot on ehdottomasti muutettava uusien normien mukaiseksi, mm. perheiden tukipalveluihin lain mukaan ei tarvitse enää lastensuojelun asiakkuutta vuodesta 2015 lähtien.

    Vammaispalvelujen rinnalle lapsiperhepalvelut, josta voi hakea lapsiperheen palveluita ilman lastensuojelun sotkeutumista perheen elämään. Näihin palveluihin kymmenkertainen työntekijämäärä lastensuojeluun verrattuna. Perhelähtöisyyttä palvelutarjontaan (halpaa, helppoa) viranomaislähtöisyydestä luovuttava (kallista, byrokraattista, aikaa vievää).

    Lastensuojelun ostopalveluja esimerkiksi ei tarvita lainkaan, jos peruspalvelut toimivat. Satsatkaa siis peruspalveluihin. Oppimisen tukipalvelut, vammaispalvelut sekä kodinhoidolliset perhepalvelut vähentävät lastensuojeluinterventioiden tarvetta huomattavasti.

    Palvelusetelillä korvattava terveydenhuollon huonoiten vetävät esim. lasten ja nuorten neuropsykiatriset tutkimus ja hoitopalvelut, varhainen tutkimuksiin ja hoitoon pääsy vähentää erikoisairaanhoidon menoja. Lasten ja nuorten kohdalla yksityistä väylää käytettävä aktiivisesti hoitojonojen purkamiseksi, koska jokainen jonotettu kuukausi tarkoittaa lapsen terapian ja hoidon viivästymistä ja sitä myöten vaikuttaa kuntatalouteen mm. perheen ansiotulojen alenemisen ja veronmaksukyvyn alenemisen kautta toisen vanhemman jäädessä kotiin oireilevan lapsen tai nuoren takia.

    Kuntapäättäjä, ota selvää asioista, haastattele perheitä ja toimi. Säästöt tulevat järkevästä palvelukonseptista.

    • ”talouden tasapainottaminen vuosien 2015–2018 aikana”
      Todella nopea reagointia.
      Lama alkoi vuonna 2008.

    • Hyviä järkeenkäyviä ehdotuksia!
      Yrittäkää edes !
      J K Olisko aika unohtaa ne fasaaniateriat?

  • Eikös joku kaupunginhallituksen viisaista talouspäättäjistä kirjoittanut vuosi sitten että nyt ei tarvitse tehdä mitään kun tappiota tuli niin vähän. Aiheuttaako nämäkään miljoonat mitään toimenpiteitä.

  • Eräät talousmiehet tai ainakin yksi talousmies kaupunginhallituksessa on pitänyt ääntä ainakin sivuillaan, kuinka talous saadaan kuntoon ja vuosi sitten jo kehui myönteistä kehitystä. Nyt nämä samat talousmiehet tai-mies on hiljaa, kun tulikin tappiota yli 15 miljoonaa euroa ja budjetit eivät pitäneet. Puheista on nyt korkea aika päästä tekoihin, päättäjät päättävät ja johtavat virkamiehet toteuttavat päätökset.

  • Sosiaali- ja terveyssektori on valtio valtiossa. Sitä eivät säästöt kiinnosta, koska rahaa tulee – jostakin. Sote käyttää puolet kaupungin rahoista itsevaltiaana, päätöksenteon ulottumattomissa. Sote-johtajien tulisi astua esiin ja kertoa, miten aikovat pistää taloutensa kuriin.

  • Yli 15 miljoonaa on myyty palveluja, joita ei ole vielä laskutettu asiakkaalta. Se on hienoa, että asiakkaita riittää. Vielä kun näille todellisille käyttäjille lähetetään lasku perässä, niin asia on hoidossa.

  • Nyt pitää todellakin karsia pois kaikki ylimääräinen hömpötys pallonpompotuksineen ym. Raja on jonnekin vedettävä, jotta tästä suosta päästään pois.

  • Kuntien yhdistymisestä Salon seudulla on kulunut jo runsaat 6 vuotta, ja rationalisointeja ei ole juuri tehty. Halikon kirjasto ja keskuskeittiö ovat n. 4 kilometrin päässä vastaavista Salon laitoksista jne.
    Ps. Salon pitäisi pyytää Naantalin kaupungilta talouskonsultit, koska Naantalin talous oli saman verran ylijäämäinen kuin Salon alijäämä oli viime vuonna. Naantalissa 4-henkinen perhe maksaa veroja n. 1 600 euroa vähemmän vuodessa.

    • Ei kuntaliitoksen tarkoitus ole että kaikki palvelut siirtyy Salon keskustaan!!! Kun ajattelee maantieteellisesti vanha Halikko on isompi kuin Salo, jos ainut kirjasto viedään Salon keskustaan, näivettyy Halikon keskus. Ei Salon keskusta ole kuntaliitoksen napa, liitoksen tekivät 10 kuntaa ja muodostivat uuden Salon kaupungin, eli emme liittyneet Saloon, vaan on uusi kaupunki. Ehkä kantasalolaiset ymmärtäisivät sen jos nimeksi olisi annettu joku muu kuin Salo. Ei halikkolaiset edes käy päivittäin Salossa päinkään, kauppahan täällä on ja pankkiasiat voi hoitaa netissä. Olis se kiva että täällä säilyisi edes kirjasto, nuorisotilatkin vietiin Salon keskustaan ja kuinka moni nuori pääsee kulkemaan täältä Halikosta sinne Salon Steissiin.
      Kaikista paras vaihtoehto olis ollu et Halikko olis pysyny itsenäisenä, nyt vajoaa Salon mukana. Mut kuntalaisille ei annettu sanavaltaa, koska kuntaliitoksesta päättävät valtuutetut oli valittu paljon ennen kuin kuntaliitoksista edes puhuttiin, eli väkisin vietiin tämäkin läpi, jos kuntalaiset olis saanu päättää, Halikko olis omana kuntanaan edelleen.
      Jos halutaan tehdä säästöjä, virkamiehiä vähemmäksi, vuokratiloja pois, laskujen uudelleenorganisointi esim. vesilaskuun tulostuu aina kaksi sivua, vaikka riittäisi yks. Lisäksi yhteen perheeseen voi tulla useampi lasku, vaikka ne voisi edes laittaa samaan kirjekuoreeseen. Pienistä toimista voi tulla suuri säästö.

    • Samalla periaatteella voisi lopettaa Läntisen terveyskeskuksen, eihän tarvitse montaa terveyskeskusta keskusalueella, jos halikkolaisilta viedään kirjasto, niin kantasalolaisiltakin voisi välillä viedä jotain. Mistä te olette joutuneet luopumaan? Reuna-alueilta lakkautetaan palveluita. Varsinkin kouluja. Kyllä ne koulukyydit kulkis poispäin Salon keskustastakin, eikä aina joudu reuna-alueiden lapset liikkumaan linja-autoilla. Niin, mut eihän kaupunkilaisten kakaroita voi kuljettaa kauas kouluun, kun ovat tottuneet lähikouluihin! Tasa-arvo pitäisi olla saman kunnan sisälläkin, säästöistä viis!!

  • Turussa pääkirjaston laajennuksen myötä lakkautettiin sivukirjastot 10 km:n säteellä.
    Halikko velkaantui itsenäisenä ollessaan ns. hyvänä aikana ja veroäyriä korotettiin silloin kun Salon seudun teollisuudella meni vielä ns. hyvin. Vunna 2007 Halikon äyrin hinta oli 18.5 ja Salossa 17.0. Halikon velka kasvoi v. 08 70% ja itsenäisenä Halikko ei olisi pärjännyt, kun ns. hyvänäaikana täytyi veroäyriä korottaa ja velkaantua. Lienee Halikon tie ollut valtion taholta pakkoliitos Saloon kriisikuntana, mikäli vapaaehtoiosta liitosta ei olisi tapahtunut. Ps. Tarvasjoki pakkoliitettiin Lietoon tämän vuoden alussa.

    • Huom. Halikko ei liittynyt Saloon vaan 10 kuntaa yhdistyi Salon kaupungiksi, Salo oli myös yksi näistä. Ei vanha Salo ole se maailman napa! Olen edelleen sitä mieltä että keskusta-alueeltakin saisi viedä jotain palveluita pois. Niin loppuu se kuntaliitoksen ja Salon ihannointi!

  • Ja ensi vuonna tuplasti miinusta. Salossa päätösten perusteena on miljoonien säästöt, mutta ei osata laskea niistä aiheutuvia kymmenien miljoonien kuluja. Uusin ehdotus koulujen sulkemisesta taas yksi samanlainen. Kokonaisuuksien hallinta puuttuu.
    Ja samalla siirretään huomiota pois tekonurmista, johtoportaan karsimisesta, markkinointikuluista ja muista todellisista ongelmista.










Uutiset
STT
Arkisto
Muualla