Sivistys uppoaa selvityksiin

0

MIRJA RAUTAVUORI-LEHTINEN. On ilo tehdä töitä hyvän kuntatyönantajan palveluksessa. Tutkimuksetkin osoittavat, että jos työntekijään luotetaan ja hänelle annetaan vastuuta, hän on valmis yrittämään kaikkensa. Hyvässä työilmapiirissä syntyy tuloksia. Kun työntekijä voi hyvin, koko yhteisö voi hyvin. Näin se toimii, niin Koskella kuin käsittääkseni muissakin lähikunnissa ja -kaupungeissa.

Nyt on alkanut tuntua siltä, että tässä ollaankin enemmän valtion kuin kunnan palveluksessa. Valtio on alkanut määrätä, mihin suuren osan työajastani käytän. Tähän asti on ollut selvää, että me koulujen rehtorit ja sivistysjohtajat kannamme vastuumme ylläpitäjäkuntaamme.

Laadimme menneen vuoden toimintakertomuksen, budjetoimme tulevaa, kehitämme koulua yhdessä opettajien ja oppilaiden kanssa, visioimme tulevaisuutta. Yhdessä luottamushenkilöiden kanssa pohdimme suuntaviivoja, laskemme millä tavalla pystymme tuottamaan mahdollisimman hyviä palveluja omassa kunnassamme ja yhteistyössä toisten kuntien kanssa. Näemme, miten nuoremme jatkavat kouluistamme jatko-opintoihin ja työelämään.

 

Tämän lukuvuoden ajan on työstäni lohkaissut liian suuren osan Suomen hallituksen rakennepoliittinen ohjelma, joka haluaa myllertää pikaisella aikataululla koko toisen asteen koulutuksen. Ensin piti antaa lausunto lakiluonnoksiin järjestämislupien ja rahoituksen uudistamisesityksistä, jotka kertoivat karua kieltään siitä, kuinka vähän valtion johdossa tiedetään siitä, miten toisen asteen koulutus toimii maamme eri alueilla. Nyt teemme selvityksiä, jotta saamme varmuuden siitä, että nuoremme saavat käydä koulua myös 2020-luvulla. Uuno Cygnaeus kääntyisi haudassaan, jos näkisi miten hataralla pohjalla valtiomme sivistystoimi tällä hetkellä makaa.

Työskentelemme koulussa nuorten hyväksi ja heidän kanssaan. Tärkeintä on se, että jokainen nuori saa parhaan mahdollisen opetuksen ja tarvitsemansa tuen. Ajasta nuortemme hyväksi on viety jo satoja työtunteja. Lausuntojen ja selvitysten aivan turhaan laatimiseen menee aikaa sivistysjohtajien ja rehtoreiden lisäksi opettajilta ja luottamushenkilöiltä. Toivottavasti tällaista rumbaa ei tarvitse enää jatkaa.

Teemme mielellämme pitkälle kantavia visioita tulevaisuuteen ja mietimme yhteistyöverkostoja. Mutta on turhauttavaa käyttää virkamiesten ja luottamushenkilöiden aikaa selvien asioiden toistelemiseen. Kuntapäättäjät kyllä tietävät, miten asiat ovat, mitkä koulut ovat elinkelpoisia ja millaisia yhteistyökuvioita on toiminnallisesti ja taloudellisti kannattavaa tehdä.

 

Itsestäänselvyyksien kirjaamiset melkein naurattavat, ellei olisi niin vakavasta asiasta kyse kuin alueemme nuorten tulevaisuudesta. Opettajainhuoneessa mietittiin, että jos tuleviin selvityspapereihin kirjoittaisi asiallisesti alun ja lopun ja keskivälille sata riviä tekstiä ”et sinä lue kumminkaan”. Opettaja ehdotti, että näyttäisi paremmalta ottaa tekstejä vaikka Kalevalasta tai Maaseudun Tulevaisuudesta. Niissä olisi kuitenkin asiaa, vaikka ei ihan noudattaisikaan tehtävänantoa.

Tutkimusten mukaan ihminen jaksaa suuriakin työmääriä, kun työilmapiiri on hyvä ja työ on mielekästä ja tuloksia tuottavaa. Silloin pystyy rutiineiden lisäksi myös luomaan uutta ja visioimaan tulevaisuuteen. Turhaa työtä ei kukaan halua tehdä. Koulussa se on pois siitä tärkeimmästä: oppilaasta.

Kirjoittaja on Kosken lukion rehtori.