Taloudessa varovaisia valonpilkahduksia

0

Euroopan keskuspankki (EKP) on muuttanut arviotaan euroalueen taloudesta. Keskuspankki näkee tilanteen nyt selvästi valoisampana kuin vielä viime vuoden lopussa.
EKP arvioi, että euroalueen bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna 1,5 ja ensi vuonna 1,9 prosenttia. Joulukuussa vastaavat luvut olivat 1,0 ja 1,5 prosenttia. Inflaatio painuu EKP:n arvion mukaan tänä vuonna nollaan ja kiihtyy ensi vuonna 1,5 prosenttiin.
Keskuspankin pääjohtajan Mario Draghin mukaan myönteisempi kasvuennuste perustuu EKP:n elvytystoimiin ja halpaan öljyn hintaan.

KESKUSPANKIN massiivinen elvytyskampanja käynnistyy maanantaina. EKP ostaa kuukausittain eurovaltioiden joukkolainoja ja arvopapereita enintään 60 miljardilla eurolla. Ostoja jatketaan vähintään 19 kuukautta.
Käytännössä joukkolainoja ostavat valtioiden kansalliset keskuspankit. Suomen Pankki ostaa valtion joukkolainoja yhteensä 13,8 miljardin euron arvosta.

KREIKALLE ei ole luvassa mitään ylimääräisiä helpotuksia. Pääjohtaja Draghin viesti niskuroivalle Kreikalle oli selkeä. Kreikan valtion joukkolainat voidaan hyväksyä keskuspankin myöntämien lainojen vakuudeksi vain, jos valtio sitoutuu lainaohjelmansa ehtoihin.
EKP ilmoitti odotetusti pitävänsä ohjauskoron ennallaan 0,05 prosentissa. Liikepankkien talletuskorko on negatiivinen, jonka tarkoituksena on lisätä rahan tarjontaa mikä taas kannustaa yrityksiä ja kotitalouksia investointeihin.
Pääjohtaja Draghin ilmoitus elvytystoimista heikensi taas euron arvoa suhteessa dollariin. Valuutan heikkeneminen lisää euroalueen kilpailukykyä ja auttaa erityisesti vientiteollisuutta.

KASVUENNUSTEIDEN nostoa ehdittiin jo tuoreeltaan arvostella. EKP:n pelättiin nostaneen riman liian korkealle. Vaarana nähdään, että EKP:n ennusteet talouskasvusta ja inflaatiosta eivät toteudu. Siinä tapauksessa EKP:n pitäisi tuntuvasti lisätä elvytystoimia.
Vain aika näyttää, miten euroalueen ja samalla Suomen talous kehittyy. Merkkejä paremmasta on kuitenkin ilmassa, joten toiveikkuuteen on täydet perusteet.