Ennen oli paremmin osa 10/10: Coloradon Susi ulvoi MM-seiskaksi

0

Nimetkää suomalainen mies, joka on edustanut Suomea 5 000 tai 10 000 metrin juoksussa olympialaisissa vuoden 1984 jälkeen.

Tähän nimeämiseen on vain yksi oikea vastaus: Risto Ulmala.

Nimetkää seuraava suomalainen mies, joka tulee sijoittumaan seitsemänneksi MM-kisojen tai olympialaisten 5 000 metrillä.

Tähän nimeämiseen on vain yksi oikea tapa: esittää vastakysymys, tuleeko sellaista juoksijaa seuraavaan sataan vuoteen.

Risto Ulmala oli yleisurheilukansalle hieman hupaisakin hahmo. ”Coloradon Susi” -lempinimensä mukaisesti hän harjoitteli pääosin lähes maapallon toisella puolella, yleensä Yhdysvaltojen Denverissä.

Ulmalan huippu-urheiluvuosina internet oli aikaisintaan viiden minuutin kiroamisen jälkeen aukeavan modeemin välittämää ”herkkua”. Miehen kuulumiset eivät siis juuri koti-Suomeen asti välittyneet.

Moni muistaa Ulmalan parhaiten Helsingin 1994 EM-kisojen epäonnistumisesta. Silloin oli vahvat viitteet huippukunnosta, joka veisi miehen vähintään kerran Euroopan mestariksi. Kenties jopa kahdesti – olihan menestymismahdollisuudet hyvät sekä vitosella että kymppitonnilla.

Ensimmäinen startti, 10 000 metriä meni täysin pieleen. Helsingin EM-kisakirja muistuttaa jälkipolvillekin, kuinka ”6 300 metrin paikkeilla käy karvas totuus ilmi. Tässä upean tasaväkisessä kilpailussa, joka on kuin veistetty Ulmalaa varten, hänellä ei tule olemaan mitään sanomista”. Lopputuloksena sija 19.

Unholaan on jäänyt ennen kaikkea totaalisen toisenlainen arvokisa, Tokion MM-kisat 1991. Tuolloin jo vahvasti kenialaisten ja etiopilaisten kansoittamat kestävyysjuoksumarkkinat tuottivat 5000 metrin kisan kymmenen parhaan joukkoon viisi afrikkalaista, eurooppalaiset kiritykit Dieter Baumannin ja Rob Denmarkin sekä portugalilaiset Castron huippuveljekset.

Ja Risto Ulmalan.

Ulmala hävisi noin puolella sekunnilla seuraavana vuonna olympiakultaa 10 000 metrillä voittaneelle Marokon Khalid Skah’lle. Suomalaisen loppuaika paahtavassa helteessä oli 13.33,46.
Ei tuo aika suurta yleisöä oikein sytyttänyt, kuten ei tehnyt Ulmalan ennätyskään (13.21,90). Olihan jo Lasse Orimus juossut paremmin vuonna 1976.

5 000 metrin tämän kauden Suomen kärkiajan (14.13,27) juossut Arttu Vattulainen jäisi vuoden 1991 kunnossa olevalle Ulmalalle lähes ratakierroksen verran. Kymppitonnilla Vattulaisen (29.46,46) ero Ulmalaan olisi lähes pari kierrosta.

– Sain kotiini paskaa kirjekuoressa ja päälle sellaista vihapuhetta, että monen polvet tutisisivat nykyään. Kysyttiin, miten kehtaan tulla ihmisten ilmoille, kun reissaan yhteiskunnan rahoilla enkä saa mitään aikaiseksi, Ulmala totesi hiljattain Urheilusanomien haastattelussa.

Pekingin MM-kisojen avauspäivänä juostavassa miesten kymppitonnin finaalissa Ulmala olisi ennätyksellään vahva ehdokas kymmenen parhaan joukkoon. Kenestäkään muusta Pekingin suomalaisurheilijasta keihäänheittäjiä lukuun ottamatta ei voi sanoa samaa.

Kyllä ennen vaan oli paremmin.

Juttusarjassa esitellään aiemmissa MM-kisoissa esiintyneitä ja sittemmin unohdettuja suomalaisurheilijoita, jotka olisivat Pekingissä Suomen joukkueen tähtiä.

Osa 1/10: Antti Haapakoski

Osa 2/10: Oskari Frösen

Osa 3/10: Taina Kolkkala

Osa 4/10: Ulla Lundholm

Osa 5/10: Tina Rättyä

Osa 6/10: Ritva Lemettinen

Osa 7/10: Tepa Reinikainen

Osa 8/10: Sisko Hanhijoki

Osa 9/10: Wilson Kirwa