Ennen oli paremmin osa 1/10: Aitajunkkarista ei tullut seuraavaa Arto Bryggarea

0

Suomen yleisurheiluhistorian paras pika-aituri Arto Bryggare on ainoa suomalainen pikajuoksun MM-mitalisti. Lappeenrantalaisen Bryggaren kropan petettyä ja uran lähestyessä väistämätöntä päätöstä, oli suomalaisille tarjolla uusi aiturisankari – Kalajoen Junkkarien Antti Haapakoski.

Antti Haapakoski juoksi vuoden 1997 MM-kisoissa Ateenassa toisissa alkuerissä ajan 13,72, mikä ei riittänyt välieräpaikkaan. Kuva: Lehtikuva/Jaakko Avikainen
Antti Haapakoski juoksi vuoden 1997 MM-kisoissa Ateenassa toisissa alkuerissä ajan 13,72, mikä ei riittänyt välieräpaikkaan. Kuva: Lehtikuva/Jaakko Avikainen

Vuonna 1971 syntynyt Haapakoski voitti nuorten EM- ja MM-kultaa ja kypsyi harvinaisen nuorena aikuisten arvokisajuoksijaksi. Haapakoski aloitti arvokisaputkensa 19-vuotiaana Splitin EM-kisoissa ja päätti sen Ateenan MM-kisoihin 1997 vain 26-vuotiaana.

Haapakoskesta ei kuitenkaan koskaan kasvanut askettiseen ja ehdottomaan harjoitteluun uransa perustaneen Bryggaren veroista aiturisankaria. Parhaaksi saavutukseksi jäi EM-kotikisojen kuudes sija vuodelta 1994.

Haapakosken kohtaloksi koituivat lopulta sitkeät jalka- ja selkävammat.

– Minä taisin hankkia voimaa väärässä järjestyksessä, ensin jalkoihin, sitten keskivartaloon. Luulen, että tässä on osasyy viime vuosien vaivoihini, Haapakoski myönsi viimeiseksi jääneenä kaudellaan 2001.

Mutta palataan ajassa 20 vuotta taaksepäin ja ajatellaan 24-vuotiasta Haapakoskea, joka on valmistautumassa Göteborgin MM-kisoihin.

Haapakoski kuului kaudet vuodet 1994–1995 Euroopan ehdottomaan aiturieliittiin. EM-finaalipaikan lisäksi hän juoksi Sestrieressä liian kovaan myötätuuleen (+2,6 m/s)  superajan 13,26 ja vain kuukausi ennen MM-starttia Haapakoski paransi Kuortaneella ennätyksensä aikaan 13,42, joka jäi vain seitsemän sadasosaa Bryggaren SE-tuloksesta.

Göteborgissa Haapakoski selvitti tiensä välierään, mutta realistisena tavoitteena ollut finaalipaikka jäi kymmenyksen päähän ja Haapakoski karsiutui ajalla 13,54. Otsikoihin ei tuolla suorituksella ollut mitään asiaa.

– Se oli sitä ”perushaapakoskea”, aituri kommentoi STT:lle.

Takaisin tähän päivään: vain yksi suomalaismies on onnistunut tällä kaudella alittamaan 14 sekunnin rajan.

Elmo Lakka voitti Porin Kalevan kisoissa SM-kultaa ajalla 13,99.

Perus-Haapakosken arvon ymmärtää 20 vuotta myöhässä.

Juttusarjassa esitellään aiemmissa MM-kisoissa esiintyneitä ja sittemmin unohdettuja suomalaisurheilijoita, jotka olisivat Pekingin MM-kisoissa Suomen joukkueen tähtiä.