Ennen oli paremmin osa 5/10: Tina Rättyä jäi parempien maannaistensa varjoon

0

Salon Urheilun Ystävät 60 kävi vuoden 2013 lopussa pitkän keskustelun. Sen pääaihe oli, kuinka paljon Salon Vilppaan moniottelijan Miia Kurpan kauden tulostason tulisi vaikuttaa Salon parhaiden urheilijoiden valintaan.

Kurppa oli voittanut kyseisellä kaudella Suomen mestaruuden sekä viisi- että seitsenottelussa. Kalevan kisojen voittopisteet 5 410 jäivät kuitenkin hänen omasta ennätyksestäänkin lähes 300 pistettä.

Suomen seitsenottelu otti oletettavasti kovimmaksi jäävän pohjakosketuksen viime vuonna. Tilastoykköseksi jäi Henna Palosaaren noteeraus 5 468. Tänä suvena Heikkisen siskokset ovat Jutan johdolla tuoneet valoa sysipimeyteen.

Jotta ymmärtäisi nykyisyyttä, on hyvä tuntea edes auttavasti historiaa. Seitsenottelussa ei tarvitse mennä 1990-lukua kauemmaksi tajutessaan tämänkin lajin olleen kovassa huudossa.

Tina Rättyä (vas.) jäi urallaan enemmän tai vähemmän muiden varjoon. MM-kisoissa hän sijoittui kolmesti 16 parhaan joukkoon, ja 1995 Göteborgissa roolina oli myös tuoreen maailmanmestarin Valentin Konosen nostaminen kultatuoliin yhdessä Tiia Hautalan kanssa. Kuva: Lehtikuva/Jaakko Avikainen
Tina Rättyä (vas.) jäi urallaan enemmän tai vähemmän muiden varjoon. MM-kisoissa hän sijoittui kolmesti 16 parhaan joukkoon, ja 1995 Göteborgissa roolina oli myös tuoreen maailmanmestarin Valentin Konosen nostaminen kultatuoliin yhdessä Tiia Hautalan kanssa.
Kuva: Lehtikuva/Jaakko Avikainen

Yleisurheilu on kauttaaltaan numeroiden pyörittelyä. Seitsenottelu jos joku on numeroleikki, jossa nelinumeroinen luku kertoo koko totuuden.

Otetaan siksi esiin numerosarja 6086–5993–6067–6241–6095. Kyseinen rotla kertoo Tina Rättyän vuosittaisen parhaan tuloksen kausilta 1991–1995.

Niin, että kuka Tina Rättyä? No sellainen, joka saattaisi olla tänä vuonna Pekingissä paras suomalaisnainen urheillessaan samalla tasolla kuin läpi 1990-luvun alun. Pietarsaarelaista IF Drottia edustanut Rättyä ylsi aikuisten arvokisoissa viidesti 20 parhaan joukkoon.

Kaiken huipuksi Rättyä oli parrasvaloissa vain lyhyitä toveja, käytännössä pelkästään Helsingin EM-kisoissa. Satu Ruotsalainen vei arvokisoissa päähuomion niin MM-Tokion 1991 viidennellä sijallaan kuin suurten odotusten jälkeen keskeytyksiin päättyneissä EM-Splitissä 1990 ja olympia-Barcelonassa 1992.

EM-Helsingin jälkeen alkoi puolestaan Tiia Hautalan aikakausi, joka johti arvokisasijoituksiin 5–8–10–11–11–13–14. Myös Helle Aro ylsi sekä MM-Stuttgartissa 1993 että EM-Helsingissä viidentoista joukkoon. Esimerkiksi vuonna 1992 Tina Rättyä oli Suomen kolmanneksi paras seitsenottelija tuloksilla 5992 ja 5993.

Oi niitä aikoja.

Juttusarjassa esitellään aiemmissa MM-kisoissa esiintyneitä ja sittemmin unohdettuja suomalaisurheilijoita, jotka olisivat Pekingissä Suomen joukkueen tähtiä.

Osa 1/10: Antti Haapakoski

Osa 2/10: Oskari Frösen

Osa 3/10: Taina Kolkkala

Osa 4/10: Ulla Lundholm