Ennen oli paremmin osa 8/10: Ihmisen ikävä Sisko Hanhijoen luo

0
Sisko Hanhijoki on Suomen kautta aikojen tilaston kolmanneksi paras sadalla metrillä ja toiseksi paras 200 metrillä. Edellä ovat vain Mona-Lisa Pursiainen molemmissa lajeissa sekä Helinä Marjamaa satasella.

Päivämäärään 21.8.1993 kiteytyy suomalaisten naisten pikajuoksuhistoriassa paljon. Sitä parempaa pikaviestiaikaa ei ole koskaan nähty, eikä tultane pitkään toviin näkemäänkään.

Tuolloin Suomi juoksi Stuttgartissa naisten 4×100 metrin viestin MM-finaalissa seitsemänneksi. Loppuaika 43,37 on edelleen Suomen ennätys.

Suomella oli 1990-luvun alussa kaksi Euroopan kärkeä hätyytellyttä naispikajuoksijaa. Heistä etenkin Sisko Hanhijoki on jäänyt täysin vanhojen muisteluiden ulkopuolelle.

Sisko Hanhijoki on Suomen kautta aikojen tilaston kolmanneksi paras sadalla metrillä ja toiseksi paras 200 metrillä. Edellä ovat vain Mona-Lisa Pursiainen molemmissa lajeissa sekä Helinä Marjamaa satasella.
Sisko Hanhijoki on Suomen kautta aikojen tilaston kolmanneksi paras sadalla metrillä ja toiseksi paras 200 metrillä. Edellä ovat vain Mona-Lisa Pursiainen molemmissa lajeissa sekä Helinä Marjamaa satasella.

Hanhijoki saavutti 60 metrin EM-pronssia vuonna 1989 ja ylsi ulkoratojen arvokisoissa kolmesti 16 parhaan joukkoon eli välieriin. Hallissa tuli EM-pronssin lisäksi kolme kuudetta sijaa, joista merkittävimpänä MM-kisojen noteeraus 200 metrillä.

HannaMaari Latvala, 27, on nyt hieman vanhempi kuin Hanhijoki EM-pronssivuonnaan. Hanhijoen ennätykset ovat kaikilla pikamatkoilla Latvalaa paremmat. Nettiaikana hänen nimensä esiintyy silti googlettaessa vain silloin, kun Latvalan juoksemia aikoja on vertailtu entisaikojen suorituksiin.

Sanna Kyllönen (ent. Hernesniemi) on nykypolvellekin tutumpi nimi – pitkälti siksi, että sattuu olemaan Latvalan täti. Hämmästyttävää kyllä, Kyllösen ennätykset ulkoratojen sadalla ja 200 metrillä ovat täysin identtiset Latvalan kanssa.

Muutenkin Kyllösen ja Latvalan kilpauria voi verrata sujuvasti keskenään. Siinä missä Latvala ylsi ensimmäistä kertaa EM-finaaliin vuosi sitten Zürichissä, teki Kyllönen saman tempun Helsingissä 1994 sekä sadalla että 200 metrillä.

Kun Hanhijoki oli uransa loppumetreillä ja Kyllönen vahvassa alussa, jalostui tämän kaksikon myötä myös ennätyksellinen viestijoukkue. Vähätellä ei sovi myöskään Anu Pirttimaan merkitystä. Pirttimaan 200 metrin ennätysaikaan 23,64 ei ole kyennyt vuoden 2008 jälkeen yksikään suomalaisnainen Latvalaa lukuun ottamatta. Tämän vuoden tilastokakkonen on Milja Thureson vähemmän hekumallisella ajalla 24,18.

MM-finaalipaikka 1993 on melkoinen näyttö sikälikin, että Suomen naisten pikaviestiryhmä on 2000-luvun aikana ylipäänsä yltänyt MM-kisoihin vain kahdesti. Näistäkin toinen oli paikka omiin Helsingin kisoihin 2005.

Yksittäisen Hanna-Maari Latvalan aikana on kova ikävä MM-Stuttgartin päiviin. Latvalan lopettaessa ikävä voi olla jo aivan valtava.

Juttusarjassa esitellään aiemmissa MM-kisoissa esiintyneitä ja sittemmin unohdettuja suomalaisurheilijoita, jotka olisivat Pekingissä Suomen joukkueen tähtiä.

Osa 1/10: Antti Haapakoski

Osa 2/10: Oskari Frösen

Osa 3/10: Taina Kolkkala

Osa 4/10: Ulla Lundholm

Osa 5/10: Tina Rättyä

Osa 6/10: Ritva Lemettinen

Osa 7/10: Tepa Reinikainen