Ylämenu
Menu

1 800 000 000 000

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+Pin on PinterestShare on LinkedInEmail this to someone

JARMO LEHTO. Ruotsi voi olla sodassa jo muutamassa vuodessa, pamautti länsinaapurin maavoimien komentaja Anders Brännström tammikuun lopulla.
Brännström ravisteli kohuarviollaan päättäjiä, jotka lopettivat Ruotsista yleisen asevelvollisuuden vuonna 2010.
Dagens Nyheterin teettämän mielipidekyselyn mukaan peräti  kolme neljästä ruotsalaisesta haikailee nyt asevelvollisuutta takaisin.
Länsinaapurin huoli johtuu Venäjän aggressiivisuudesta, eikä tätä arastella sanoa ääneen.

Länsimaiden sotilasbudjetit olivat 2010-luvulla lievässä laskussa, kunnes verinen terrorismi, Lähi-idän kiihtyvät taistelut ja Venäjän junailemat operaatiot Krimillä sekä Ukrainassa katkaisivat hyvän kehityksen.
Maailmassa on käynnistynyt uusi ydinvarustelukierros, mutta samalla näyttää kiihtyneen tavanomainenkin asevarustelu.
Venäjä-pelko heijastuu Ruotsin, Suomen, Baltian ja yleisesti Itä-Euroopan puolustusbudjetteihin. Nopeimmin sotilasmenot paisuvat kuitenkin Aasiassa, Lähi-idässä ja Afrikassa.
Esimerkiksi kurjuudesta kärsivässä afrikkalaisessa Etelä-Sudanissa sotilasmenojen osuus bruttokansantuotteesta oli vuonna 2014 yli 8 prosenttia, kun vastaava osuus oli Suomessa ja Ruotsissa reilun prosentin.
Vuosikymmen sitten julkaistun brittiraportin mukaan Afrikassa käytettiin sotimiseen yhtä paljon rahaa kuin sinne annettiin kehitysapua.
Ruotsalaisen rauhantutkimuslaitoksen Siprin mukaan sotilasmenoihin paloi vuonna 2014 koko maailmassa lähes 1 800 miljardia (1 800 000 000 000) dollaria.
Jos pyöristetään dollari euroksi, summalla kattaisi Suomen valtion nykytasoisen budjetin yli 30 vuodeksi. Aikamoinen kasa rahaa kohteisiin, joita ei koskaan soisi tarvittavan, ja tappovälineisiin, joista valtaosa jää onneksi sittenkin pelkiksi pelottelukapineiksi.
Samaan aikaan koulutuksesta, terveydenhoidosta ja sosiaalituista on leikattu ja leikataan miljardeja toistensa perään.
Järki käteen, maailma!

Uutta suurvalta-asemaa haikailevalla Venäjällä sotilasmenoja lisätään roimasti, vaikka maan öljynvientitulot ovat romahtaneet. Kauanko siivet kestävät, herra Putin?
Toisaalta Venäjä on Yhdysvaltain jälkeen maailman toiseksi suurin asekauppias. Se  myy aseita Syyrian hallitukselle, mutta myös esimerkiksi Kiinalle ja Intialle. Näihin kauppoihin eivät läntiset talouspakotteet pure.
Ylivoimaisesti suurin ”kuolemankauppias” on kuitenkin Yhdysvallat. Se myy aseita kumppaneilleen ja käyttää niitä myös itse maailman kriisipesäkkeissä. Yhdysvaltain puolustusministeriön mukaan pelkästään taistelu Isis-järjestöä vastaan Irakissa ja Syyriassa maksaa amerikkalaisille yhdeksän miljoonaa dollaria päivässä.
Syyria, Irak, Libya, Afganistan, Ukraina, Isis, Boko Haram, al-Qaida… Siprin mukaan vuosi 2014 oli maailmalla poikkeuksellisen verinen, eikä järjetön tappaminen tunnu siitä laantuneen.
Suomen tapaiset rauhaa rakastavat valtiotkin kiihdyttävät aseistautumistaan ulkoisen uhan edessä. Tämä on ymmärrettävää, sillä historia osoittaa hyväuskoisuuden vaarat.
Itätuulen viilentämän Suomen puolustusbudjetti liikkuu vajaassa 3 miljardissa eurossa. Budjettikasvulla varaudutaan sekä aseostoihin että kertausharjoitusten lisäämiseen. Jos ja kun kotimaisten ilmavoimien Horneteja aletaan 2020-luvulla korvata uusilla monitoimihävittäjillä, maksaa koko ruletti arviolta 7,5 miljardia euroa.
Sotiminen on hirvittävän kallista, mutta niin on pelkkä uskottavuuden ylläpitokin.
Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku, kuten Paasikivellä oli tapana sanoa. Varustelukierre imee mukaansa.

Kirjoittaja on toimittaja.

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+Pin on PinterestShare on LinkedInEmail this to someone

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *



Muualla
Arkisto
Blogit sss.fi

 

Mediakortti
Suvilehti