Ylämenu
Menu

Tutkimus: Tunnin juna maksaisi itsensä takaisin 20 vuodessa

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+Pin on PinterestShare on LinkedInEmail this to someone

Yhteensä noin 80 miljoonan euron vuosittaisilla tuotoilla investointi kaksiraiteiseen tunnin junaan rahoittaisi itsensä noin 20 vuodessa, todetaan Vaasan yliopiston professori Hannu Piekkolan tutkimuksessa.
Liikenneviraston alustavissa arvioissa kaksiraiteisen radan kustannukset ovat 1.5 miljardia euroa, josta EU tukia on saatavissa 20–30 prosenttia, kun raide on osa Euroopan ydinverkkokäytävää Tukholman ja Pietarin välillä.
Suunniteltu noin 155 kilometriä pitkä kaksiraiteinen ratayhteys Helsingin ja Turun välillä pysähtyisi Salossa ja mahdollisesti myös Lohjalla. Matka-aika lyhenisi tuntiin Kupittaan ja Pasilan välillä.

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+Pin on PinterestShare on LinkedInEmail this to someone

10 vastausta: Tutkimus: Tunnin juna maksaisi itsensä takaisin 20 vuodessa

  • Mistä ne rahat tulevat? VR muutenkin vähentää vuoroja, kun asiakkaita on vähemmän. Ja onko kukaan laskenut mitä maksaa kodin menettäminen? Jos rata menee pihasi läpi ja joudut jättämään kotisi? Tuskin kaksoisraiteita pystyy tekemään niin, ettei joku siitä kärsisi. Eli onko jonkun kodin hajottaminen sen väärti, et joku on Helsingissä vähän aikaisemmin? Kyllä ihmiset pystyy olemaan junassa vähän kauemmin, mut omasta kodista luopuminen on tosi kova paikka.

  • Ei niitä työpaikkoja vois siirtää vähän enempi KehäIII ulkopuolelle?
    Keskittäminen on toki päivän sana, mutta hintana se, että kohta muualle Suomeen ei kannata kenenkää perustaa yrityksiä. kun ”kaikki” ovat Helsingissä. Eivät kaikki sielläkään pääse kulkemaan vuorotyössä vaikka miten olisi hyvä julkinen liikenne ja metrot.

    Muualla on sen verta halvempaa asuakin, että ihan duunarin palkalla vois pärjätä.

  • Kyllä on käsittämätöntä , että tunnin junaa ajetaan eteenpäin kuin kärmettä pyssyyn. Kaikki veronmaksajat olisivat maksamassa rataa ja Turku saa hyödyn. Taloudellinen hyöty on laskettu siltä pohjalta, että tulee verovaroja lisää Turulle kun asuu Turussa ja käy Helsingissä töissä. Kaiken lisäksi vielä sanoitaan, että se hyödyttää Helsinkinkiäkin kun sieltä voi tulla Turkuun töihin.
    Nämä perustelut on kuultu mistä hyöty kertyy.
    Ihan sama tarina kun lapsena kuultu hölmöläisten täkin jatkaminen. Varpaat paljaana, otetaan pala täkin yläreunasta ja ommellaan alareunaa. Varpat saa peittoa.
    Kyllä on ihminen viisas!

    • Tunnin juna tarvitaan. Salosta tulisi sen ansiosta pääkaupunkiseudun työssäkäyntialuetta. Talous virkistyisi. Jo rakentaminen olisi tärkeä työllistäjä. Hanketta eivät vastusta kuin muutamat mökkiläiset matkan varrella.

      • Liitäntämatkoineen työmatka kestäisi kuitenkin reilusti toista tuntia. Pakkotilanteessa tuollaista matkailua voi kyllä tehdä, mutta pidemmän päälle ihmiset muuttavat lähemmäs työpaikkoja.

      • Salo on jo pääkaupunkiseudun työssäkäyntialuetta. Samoin Turun.
        Naantali ja Forssakin mahtuvat työssäkäyntialueen 80 kilometrin sisälle. Mynämäelle kertyy matkaa jo 100 km – ja sieltäkin porukkaa kulki Nokialle vuorotyöhön!

        Salossa on vallalla sellainen pikku asenne, että työn perään ei haluta lähteä jos on koko ikä asuttu samoilla kulmilla.
        Oma näppituntumani on, että ne ex-nokialaiset, jotka ovat muualta aikanaan tuleet työn perässä, ovat olleet niitä halukkaimpia muuttamaan jatkossakin työpaikan perässä.

        • Noh, olen poikkeus sääntöön? Käyn päivittäin Vantaalla töissä ja takaisin. Työt loppuivat aikoinaan Nokian myötä vuonna 2012. Lähdin työn perään ja tuon verorahani edelleen tänne; asuessani Salossa, vaikken mitään vastinetta verorahoilleni saakkaan!
          Työmatkaa tullee 125km/ siivu, eli 250km/ pv. Eli, yli työssäkäyntialueen?
          En valita, valintakysymys. Olen tullut siihen tulokseen, vaikka tuota helvetinmoista matkaa kuljenkin melko pienellä palkalla päivittäin omalla autolla, oli mulla ajatuksena se, että työpaikka on ja pysyy, ja jos irtisanotaan, niin se on vielä edessä. Jos olisin tuolloin vain jäänyt Saloon työnhakijaksi, odottaen että 500 päivän jälkeen menen töihin, niin sitä varmaan odottelisin edelleenkin?

          • Samaa tietä ajan. Työt tosiaan loppuivat Nokian myötä ja lähdin työn perään.

            Toki ajaminen lyhenee jos joskus löytyy sopiva asunto. Hinnat pääkaupunkiseudulla ovat huimaavia ja omasta ei saa kuin käsirahan, valitettavasti asunnon arvo laski myös Nokian poistumisen myötä.

            Verorahoilla ei toisella paikkakunnalla työssä käyvä saa kuin veden ja tien. Edes terveyskeskus ei ole herännyt palvelemaan meitä muualla työssä käyviä. Lääkärien vastaanottoajat ovat edelleen jostain 70-luvulta.

      • Tunnin juna, jos se pysähtyisi Salossa, niin se näivettäisi Salon kauppoja! Tosin sehän voisi olla onnenpotku paikkakunnan alamäelle vauhtia antamaan. Voisin matkustaa nopeasti Helsinkiin vaikka vaateostoksille eikä Turkuun kannata lähteä siellä olevan pienemmän valikoiman vuoksi. Suurempi kaupunki varmaan tarjoaa paremmat palvelut. Samalla matkalla voin tietysti ostaa myös viikonlopun ruoatkin. Opettaisin myös lapseni käyttämään tuota nopean yhteyden palvelua Helsinkiin ja jonain päivänä hekin osaisivat mennä ihan itse ja omin päin tekemään hankintansa muualta kuin Salosta.

        Tunnin juna, jos se pysähtyisi Salossa, veisi työntekijöitä Helsinkiin, keskelle kaupunkia. Tosin raiteiden päässä ei taida kovin monelle täkäläiselle niitä työpaikkoja olla, vaan lisäaikaa täytyy käyttää jatkoyhteyksiin, siellä Helsinginkin päässä. Tunnin juna, jos se rakennettaisiin, niin urakoitsijoina ja rakentajina taitaisivat olla pääasiassa ulkomaiset tekijät. Työllistämisen nimissä on tehty ja tehdään vastakin hankkeita, mutta paikkakuntalaiset/suomalaiset loistavat niissä poissaolollaan.

        Oppinut henkilö toi esille, että tämä investointi maksaisi itsensä takaisin 20 vuodessa. Olisihan sitä voinut esittää tuoton tuplaamista, niin hanke näyttäisi positiivisemmalta ja maksaisi itsensä takaisin paljon nopeammin. Ei kuitenkaan tainnut kehdata esittää. Rantaradallakin vähennetään vuoroja ja pysähdyksiä matkustajavähyyden vuoksi, niin ei tämä hanke taitaisi montakaan uutta maksavaa asiakasta tuoda, vaikka junayhteys olisi Oslosta Pietariin. Mikäli Salo oikeasti haluaisi hyötyä pääkaupunkiseudusta ja siellä työskentelevistä henkilöistä, niin silloin Suomusjärvi pitäisi saada paljon parempaan asemaan pääkaupunkiseudulla työskentelevien ihmisten asuinpaikkana.

  • Pääkaupunkiseudulla paljon keikkatöitä tehneenä minulla oli harvoin asiakas rautatieaseman ja metron varrella. Hiemankin sivummalla Helsingin keskustasta oli oma auto välttämätön, ettei matkoihin kulutettu aika olisi venynyt kohtuuttomaksi. Junan käyttö edellyttää myös oman kulkuneuvon käyttöä ellei sattumalta asu lähellä lähtöasemaa. Radan arvioidut kustannukset on laskettu todennäköisesti alakanttiin ja lopullinen hinta miljardeja euroja korkeampi. Tunnin juna ei ehdi pysähtymään Salossa. Eiköhän vuonna 2030 ole muun liikenteen infra kehittynyt suuremmin harppauksin kuin rautatie. EU ei koskaan maksa kuin pienen osan kokonaiskuluista.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *



Muualla
Arkisto
Blogit sss.fi

 

Mediakortti
Suvilehti