Ylämenu
Menu

Suomen talviurheilu muuttuu vauhdilla

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+Pin on PinterestShare on LinkedInEmail this to someone

Suomalaisessa talviurheilussa on tapahtumassa muutos. Maan paljon puhuttu ja parjattu huippu-urheilun muutostyö aloitettiin vuonna 2010, mutta eri lajien osalta asetelmat ovat osin jo vaihtuneet ja vaihtuvat jatkossa yhä enemmän.

Konkreettinen esimerkki asiasta nähtiin sunnuntaina. Täysin henkilökohtaisena päätöksenä laitan maanantain lehden urheilusivujen paraatipaikalle lumilautailun suomalaisen MM-kullan ja -hopean. Ampumahiihdon MM-pronssi ottaa paikkansa kovana suorituksena lumilautailun alta.

Ampumahiihto, Suomessa synonyyminä Kaisa Mäkäräinen, on ollut suomalaisen urheiluyleisön lempilapsi 2010-luvulla. Paraatipaikat Ylen suorissa lähetyksissä niin arkisin kuin viikonloppuisinkin ovat nostaneet Mäkäräisen erilaisissa tutkimuksissa maan seuratuimmaksi urheilijaksi ja ampumahiihdon jo neljänneksi suosituimmaksi urheilulajiksi.

Mäkäräinen lateli Ylen haastattelussa kovaa tekstiä siitä, kuinka hän joutuu joka kevät pohtimaan jatkoaan taloudellisten asioiden takia. Kun muiden maiden huiput pääsevät rauhassa lepäämään kauden jälkeen, istuu Mäkäräinen neuvottelupöydissä.

Menestyvällä urheilijalla on oikeus purkaa tuntojaan julkisestikin, eikä tilanne ”köyhässä” lajissa ole varmasti helppo. Asialla on kuitenkin myös toinen puolensa: esimerkiksi sponsorimarkkinoilla Mäkäräinen on paljon kovempi nimi kuin olisi ollut vielä 1990-luvulla mikamyllylöiden, janneahosten, harrikirvesniemien ja kumppanien rinnalla.

Mäkäräisen lopettaessa uransa viimeistään muutaman vuoden sisällä jää ampumahiihtoon valtava aukko. Mitkään ennusmerkit eivät viittaa siihen, että uusia menestyjiä olisi tulossa. Ampumahiihto ei mahtune vuonna 2020 Suomen kymmenen suosituimman urheilulajin joukkoon.

Samaan aikaan mäkihyppy kyntää ennätyksellisen syvällä, ja maastohiihdon tulevaisuuden näkymät ovat MM-Lahden ja viimeistään Pyeongchangin olympialaisten 2018 jälkeen heikohkot. Harrastajamäärät ovat pohjoismaisissa hiihtolajeissa jopa romahtaneet.

Nämä faktat ynnäten voisi suomalaisen lumiurheilun ajatella olevan vuonna 2019 todella synkällä tolalla. Totuus ei kuitenkaan ole näin synkkä, vaikka esimerkiksi jääkiekkoilu ja jalkapalloilu vievätkin yhä enemmän harrastajia talvilajeilta.

Peetu Piiroisen eilinen MM-kulta, Enni Rukajärven -hopea ja Roope Tonterin mahdollinen -pronssi kyllä huomattiin. Ne eivät kuitenkaan saaneet aikaan läheskään samanlaista hehkutusta kuin Mäkäräisen pronssi tai esimerkiksi Matti Heikkisen maastohiihtovoitto maailmancupin kilpailussa. Epäilemättä lautailumenestyksiä vähätellään monessa kotitaloudessa.

Suomalainen penkkiurheilukansa ei ole ainakaan vielä valmis maan talviurheilun muutokseen. Eikä ihme: esimerkiksi 50–80-vuotiaat urheilun seuraajat näkivät murtomaahiihtoa televisiosta jo 1970-luvulla.

Lumilautailutoiminta alkoi puolestaan Suomessa vasta vuonna 1984. Harva ymmärtää vieläkään monimutkaiselta kuulostavaa lautailutermistöä tai lajin tarkkoja sääntöjä.

Katsomomieltymysten muovaantuminen ottaa aikaa. Jää nähtäväksi, tuleeko Suomesta koskaan lumilautailun penkkiurheilukansaa. Lumilautailun menestyskansa Suomi jo on.

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+Pin on PinterestShare on LinkedInEmail this to someone

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *



Muualla
Arkisto
Blogit sss.fi

 

Mediakortti