Yhteys poikki

0

JARMO LEHTO. Microsoftin ilmoitus matkapuhelintoimintansa alasajosta Suomessa järkytti. Jopa ministerit uskaltavat puhua lupausten pettämisestä.
Kun Nokian matkapuhelinbisneksen myynnistä Microsoftille syksyllä 2013 sovittiin, maalaili amerikkalaisjätin tuolloinen pääjohtaja Steve Ballmer Suomelle ja Microsoftille onnellista yhteistä tulevaisuutta.
Suomesta piti tulla Microsoftin eurooppalainen keihäänkärki, josta johdettaisiin Windows-käyttöjärjestelmän voittoisaa taistelua Googlen Android-laitteita ja Applen iPhone-puhelimia vastaan.
Lupaukset kuulostivat hyviltä, ja niihin olisi ollut mukava uskoa. Jo tuolloin yksi asia kuitenkin mietitytti: lupauksia lateli pääjohtaja, joka siirtyisi muutaman kuukauden kuluttua eläkkeelle.

Nokialla ja Microsoftilla oli värikästä yhteistä historiaa jo ennen vuosien 2013–2014 kauppakäänteitä.
2000-luvun taitteessa yhtiöt olivat tukkanuottasilla Microsoftin tyrkyttäessä tuolloista Windows-järjestelmäänsä matkapuhelimiin. Yhtiö hallitsi tietokonemarkkinoita, mutta se halusi ohjelmistonsa mobiililaitteisiinkin.
Nokia keräsi liittolaisikseen tuon ajan isoja matkapuhelintoimijoita. Kuviosta syntyi mobiilialan yhteinen Symbian-yhtiö, joka onnistui torpedoimaan Microsoftin rynnäkön.

Voimansa tunnossa olleen Nokian uhittelu herätti Microsoftissa kiukkua, mutta sen oli nieltävä tappionsa.
2000-luvun edetessä Nokian horjuminen avasi amerikkalaisyhtiölle tilaisuuden iskeä uudelleen.
Notkahteleva Nokia valitsi vuonna 2010 toimitusjohtajakseen Stephen Elopin suoraan kettutarhasta. Microsoftista tullut ”Elon Seppo” otettiin vastaan pelastajana, joka vetäisi energisyydellään yhtiön uuteen nousuun.
Elopin tärkeimpiin tehtäviin kuului uuden käyttöjärjestelmän valinta Nokian älypuhelimiin. Tästä alkoi ratkaiseva yhteydenpito Nokian vanhaan kiistakumppaniin Microsoftiin.
Microsoftin mobiili-Windows pyristeli elossa, mutta yhtiöllä ei ollut uskottavaa matkapuhelinkumppania. Äkkiä Nokian brändi oli vapaata riistaa.
Nokian hyllytettyä pitkälle kehitetyn Meego-käyttöjärjestelmänsä Elop saattoikin helmikuussa 2011 julistaa Nokian kännyköiden rakentuvan jatkossa Windows Phonen varaan.

Suomeen rakennettu Microsoft-vetoinen korttitalo sortui lopulta parissa vuodessa. Lopullista romahdusta enteilivät pääkonttorin vaatimat aiemmat rajut yt-kierrokset.
Jälkikäteen on helppo todeta, että Elop sekä Nokian hallitus veikkasivat vuonna 2011 väärää hevosta. Nokia halusi erottautua tuotteillaan muista. Se otti tietoisen riskin ja hävisi.
Microsoft maksoi Nokian kännykkätoiminnoista yli 5 miljardia euroa. Jos amerikkalaisjätti lopulta söikin takavuosien vastustajansa puhelimet, oli menestys sille varsinainen Pyrrhoksen voitto.
Jonkinlaista kohtalon ivaa kai on, että Nokialla sen sijaan pyyhkii jälleen hyvin, osittain Microsoftin pöytään latomien miljardien ansiosta.
Yhteistä yhtiöille on, että molemmat potkivat Suomessa parhaillaan kilometritehtaalle tuhatmäärin ihmisiä. Strategisten päätösten ja tehtyjen virheiden inhimillinenkin hinta on kova.

Kirjoittaja on toimittaja.