Ylämenu
Menu
Uutiskirje

Riistaneuvosto haluaa jatkaa suden metsästystä

Susi nähtiin viime talvena Kanungissa Yläkulmantien ja Saarentien risteyksessä. Kuva puhelimen vidosta: Antti Laine

Varsinais-Suomen alueellinen riistaneuvosto pitää tärkeänä susien metsästyksen jatkamista. Viime talvena sekä maakunnan rajan susilaumoista, että keskisistä laumoista kaadettiin susia. Neuvoston mukaan pyynnillä saavutettiin tavoiteltua arkuuden lisäämistä ja pihakäyntien vähenemistä, sekä koetaan lisätyn sosiaalista sietokykyä.
– Nyt neljättä talvea vapaaehtoisvoimin koottava susien DNA-ulostekeräys on tuonut kiistatonta tietoa susien määrästä ja liikkeistä. Keräysaktiivisuus on osoitus yhteistyöstä ja osa alueen susitilanteen hallinnassa oloa, neuvoston tiedotteessa todetaan.
Maa- ja metsätalousministeriön asetusluonnos susien metsästämiseksi tulevana talvena on parhaillaan lausuntokierroksella.

Varsinais-Suomessa pyritään tulevana talvena toteuttamaan viime vuonna sopivien lumiolosuhteiden puutteessa toteuttamatta jäänyt ilvespentueiden erillislaskenta. Luonnonvarakeskuksen kanta-arvion mukaan maakunnan ilvespentueiden määrän oletetaan olevan 31–34 kappaletta. Laskennalla haetaan tarkempaa tietoa pentueiden määrästä ja ilveskannan koosta. Edellisen kerran vastaava laskenta suoritettiin tammikuussa 2013 yhdessä Luonnonvarakeskuksen, Suomen riistakeskuksen ja vapaaehtoisten metsästäjien sekä muiden luontoharrastajien yhteistyönä.
Varsinais-Suomen alueellinen riistaneuvosto ja Suomen riistakeskus Varsinais-Suomi toivovat maakunnan metsästäjiltä laajaa osallistumista laskentaan.

13 vastausta: Riistaneuvosto haluaa jatkaa suden metsästystä

  • Ammutaan vaan lisää alfayksilöitä, niin saadaan lisää häirikkösusia ja sitä myöden lisää metsästyslupia. Tää ihmisten susiviha/pelko on paisunut jo ihan älyttömyyksiin. Annetaan susien elää, luonnon monimuotoisuuteen kuuluvat myös pedot.

  • Samaa mieltä kuin yllä. Ihan savolaista meininkiä täälläkin. Ei susijahteja enää, kun alfat ilmeisen tarkoituksella ammuttiin jo…

  • Lampaille susiaidat niin saavat rauhassa käyskennellä aitauksessaan ja sudet liikkua omia menojaan. Tappamisesta tykkäävät metsämiehet voisivat ampua peuroja ja hirviä, niitä tuntuu riittävän. Yhtäkään marjastajaa ei susi tainnut tänäkään vuonna syödä.

  • Nyt riittää susien tappaminen, ei yhtään enää. Vastenmielistä. Teette vain hallaa ja vahinkoa susilaumoille, se on jo nähty. Tapatte alfat ja hajoitatte laumat.

    • No voi, voi… Oletko oikeasti noin tietämätön vai ihan vain luontoliiton provo?

  • Näyttää siltä, että on päässyt irti joukko täysin tietämättömiä. Kerronpa pienen esimerkin tästä niin teille rakkaasta elikosta.

    Ystäväni asuu rajan pinnassa Pohjois-Karjalassa, on pientä karjataloutta ja lampolaa, ei ole enää. Eräs yö lähti ajokoira pihasta, ei löytynyt kuin verijäljet. Seuraavana päivänä kun lampaat olivat sisällä, kaikki tapettu, navetan ovi hieman raollaan, hiehoja raadeltu takaraajoista ja vasikat tapettu niille sijoilleen, yksi löytyi puoliksi syötynä lähimetsästä.

    Kun te elätte ruusuntuoksuisissa asunnoissanne, taistelevat pientilalliset näitä ihailemianne petoja vastaan. Etelä-Suomeen eivät kuulu karhut, eivät sudet, väistämättä liian pienet elinolosuhteet. Tästäkään hyysäämisestä ei seuraa kuin väistämättä ruumiita, pedot kuuluvat erämaihin, eivät urbaaniin kaupunkiyhteisöön.

    Ehdotan rajaksi Oulu-Kuusamo -akselia, siellä riittää maita vaellettavaksi. Susihan jolkottelee vuorokaudessa rapiat 300 km ja tappaa siinä välissä kaiken, minkä kiinni saa. Ei siinä valikoida kotieläimiä tai riistaeläimiä, kaikki tapetaan. Kun susi laumoittuu yleensä 25-30. muuttuu se vaaralliseksi kaikelle.

    Kenellä on kanttia sanoa, että hienoa, kun terassilta lähti lastenrattaat lapsineen. Kun kerran ihastusta riittää, kehotan perustamaan susiryhmän, joka ruokkii nämä elikot kädestä pitäen, jotta pysyvät poissa ihmisasutuksista.

    Kuka teistä ottaisi vastuun raadelluista kotieläimistä ja muista mahdollisista uhreista vain sen varjolla, kun ne ovat niin söpöjä karvapalleroita.

    • Kannattaa ehdottomasti pitää koiria ulkona, kun ympärillä on susia, vai? Ovatkohan ne savolaiset kuulleet laumanvartijakoirista, käytetään juurikin puolustamaan kotieläimiä villieläimiltä. Eikä se susi liiku 300 km vuorokaudessa eikä syö ja tapa kaikkea tielle tulevaa. Taitaa tämän kirjoittaja saada tietonsa jostain metsästäjä a.c.a lahtaaja nimisestä tietotoimistosta. Tällaiset jutut herättävät vaan enemmän pelkoa ja susivihaa.

  • Sudet ja ilvekset ovat tulleet etelään ruoan perässä, kas kun laskelmien mukaan peuroja on jo yli satatuhatta.

    Valkohäntäpeura on istutettu vieraslaji. Se on metsästäjien typeryyttä, kun kanta on ehdoin tahdoin päästetty noin järjettömiin lukuihin. Peura on vissiin tärkeämpi kuin alkuperäislajit?

    En kyllä pidä tätä nykymetsästystä muuta kuin lahtaamisena. Hieno harrastus, monikohan metsästää nälkäänsä niin kuin susi?

    • Hmmmm…
      Valkohäntäpeuroja on havaittu tänä vuonna enemmän kuin koskaan aikaisemmin, kertoo Uudenmaan alueen riistapäällikkö Visa Eronen Suomen riistakeskuksesta. Koko maan kattavan kanta-arvion mukaan peuroja on runsaat 42 000 yksilöä.
      Pientä liioittelua… Mutta mitäpä luonnosta vieraantunut aktivisti ei tekisi aatteensa puolesta.

      • Peurakanta ennen metsästystä voi hyvinkin olla lähellä 100 000 yksilöä, kun pelkästään valkohäntäpeuroja on metsästäjien arvion mukaan ollut n. 70 000 yksilöä, eikä niiden intresseihin kuulu kannan yliarviointi. Joka tapauksessa viime vuosina valkohäntäpeurojen määrä on ollut jyrkässä kasvussa, samoin vahingot. Aiemmin kolaritilastot ovat olleet luotettava indikaattori kannan koosta, mutta enää kaikkia peurakolareita ei tilastoihin kirjata. Vahinkojen määrä näyttää olevan laskussa, mutta totuus on toinen. Metsävahingoissa sama ilmiö on ollut olemassa jo kauan.

        Sekä susista, että luonnon tilasta huolestuneilla on yhteinen intressi. Siksi pitäisikin alkaa voimakkaasti vaatia valkohäntäpeurojen hävittämistä. Luonnonlain mukaan petojen määrä seuraa saaliseläinten määriä ja toisaalta hirvieläinten suuri määrä kuormittaa luonnon monimuotoisuutta voimakkaasti. Vastuu asiasta on yksiomaan riistahallinnolla, joka kantoja kaatolupien määrillä säätelee. Nykytilanteessa minunkin mielestäni sudet kuuluu rauhoittaa, kunnes hirvieläinten määrää saadaan ratkaisevasti alennettua. Valkohäntäpeurat pois kokonaan ja hirvikannan puolitus olisi hyvä alku. Tätä taustaa vasten tappamisen kauhistelu on mitä suurimmassa määrin luonnolle vahingollista, kettutyttötason ajattelua.

      • Tuo Erosen kommentti oli vuodelta 2015. Ei siis tältä vuodelta.

  • Täällä näitä asfalttilähiöiden betoneissa asuvia suden rakastajia näyttää riittävän ihan riesaksi asti.










Uutiset
STT
Arkisto