Oman kylän ylpeydet osa 2/10: Rantasalmen sulttaani on viimeinen ulkojäiden kasvattama leijonatähti

0
Jarkko Immonen on kuulunut viimeisen vuosikymmenen ajan Leijonien vakiomiehistöön. Kuva: Turun Sanomat/Timo Jerkku

Vuoden 2011 jääkiekon MM-kisojen loppuottelua Bratislavan Ondrej Nepala -areenalla on pelattu yli puolet ja Suomi on isoissa ongelmissa.

Ruotsin Magnus Pääjärvi oli vienyt maansa 1–0-johtoon toisen erän alussa ja kun erää oli pelaamatta viisi minuuttia, Patrik Berglund ohjaa Pääjärven laukauksen Petri Vehasen vartioiman maalin tolppaan. Vuoden 1995 MM-kullan jälkeen Suomi oli viidettä kertaa finaalissa ja tälläkin kertaa käteen näytti jäävän hopeamitali.

29 sekuntia ennen toisen erän päättymistä Suomi kuitenkin pääsi ylivoimalle. Jarkko Immonen haki ruotsalaisten purkukiekon omalta alueelta, karisti kärkikarvaajan rohkealla pyörähdyksellä, toi kiekon siniviivan yli ja käytti kiekkoa Mikko Koivulla ja Janne Pesosella. Sentteri Immonen pelasi kuviossa viivamiehen paikalla ja Ruotsi jätti hänelle aivan liikaa tilaa.

Kahdella potkulla Immonen nousi B-pisteen kaarelle ja näki Tuomo Ruudun liukuvan ruotsalaisvahti Viktor Fasthin eteen maskiksi. Täydellinen lyöntilaukaus kilahti tolpan kautta sisään ja Suomi oli tasoittanut MM-finaalin 1–1:een vain seitsemän sekuntia ennen toisen erän päätöstä.

Suomi voitti päätöserän 5–0 ja historiansa toisen MM-kullan nyt niin ylivoimaiselta tuntuvan esityksen jälkeen – todellisuudessa Ruotsi hallitsi hienokseltaan ottelun kahta ensimmäistä erää.

Tuosta maailmanmestaruudesta muistetaan tänään finaalien murskalukemien lisäksi lähinnä Mikael Granlundin ilmaveivi välierässä Venäjää vastaan, apuvalmentaja Pasi Nurmisen syöksy Helsinki-Vantaan kiitoradalla olleen MM-pokaalin päälle sekä joukkueenjohtaja Timo Jutilan juhlat keskeyttänyt harmittava nilkkatulehdus.

Ilman Immosen tasoitusmaalia Nurmisen syöksy olisi päättynyt suoraan asvaltille, Jutilan nilkkaa olisi puudutettu vähemmän humalluttavin keinoin eikä Suomi olisi saanut aihetta seota 16 vuoden tauon jälkeen.

Kuka enää muistaa, kuka voitti kisojen maali- ja pistepörssin sekä valittiin All Stars -viisikon sentteriksi? Ei Granlund eikä Koivu vaan yhdeksässä ottelussa tehot 9+3 iskenyt Jarkko Immonen – Rantasalmen sulttaani.

Rantasalmi on pieni 3 733 asukkaan kunta Saimaan rannalla Etelä-Savossa. Saimaaseen kuuluvan Haukiveden jäällä Jarkko Immonen otti ensimmäiset luistimen piirtonsa.
Erotuksena muihin 1980-luvulla syntyneisiin kotimaisiin kiekkotähtiin, Immonen ei pelkästään oppinut luistelemaan luonnonjäällä – hän oppi siellä myös pelaamaan. Rantasalmen Urheilijoiden junioreiden kotikenttä kun oli 2000-luvulle asti luonnonjääkaukalo.

Halliaikakauteen Immonen siirtyi muita myöhemmin, kun hänet houkuteltiin 40 kilometrin päähän Savonlinnaan SaPKon C-junioreihin – nykypäivänä vastaava urapolku kuulostaa täysin mahdottomalta. Immonen lieneekin viimeisiä ellei viimeinen suomalainen kiekkotähti, joka on pelannut 14-vuotiaaksi asti pääosin ulkojäällä.

Kun Rantasalmelle nousi talkoovoimin jäähalli vuonna 2002, Jarkko Immonen oli menetetyksi luultu 20-vuotias lupaus.

SaPKon, TPS:n, TuTon ja Ässien kautta hän siirtyi JYPiin, jossa nousi nopeasti liigan parhaiden sentterien joukkoon. Sitten kävi New York Rangersin kutsu. Kahden kauden (2005–2007) aikana Immonen pelasi kuitenkin vain 20 NHL-ottelua ja palasi JYPiin.

Kaksi vuotta JYPissä, 112 ottelussa 127 tehopistettä ja kruununa seurahistorian ensimmäinen Suomen mestaruus. JYPistä matka jatkui KHL:ään, jossa Immonen pelasi neljä kautta Ak Bars Kazanissa ja kaksi kautta Torpedo Nizhi Novgorodissa sinetöiden asemansa yhtenä sarjan arvokkaimmista pelaajista. Väliin mahtui kuudet MM-kisat ja kahdet olympialaiset (2010 ja 2014), joista kummastakin hän palasi kotiin pronssimitali kaulassa.

Syksystä 2015 alkaen Immonen on pelannut Sveitsin pääsarjaa EV Zugissa lähes piste per/peli -tahdilla. Hän on luvannut useissa eri haastatteluissa palata vielä uransa päätteeksi JYPiin – vakuudeksi hän on rakentanut omakotitalon Jyväskylään.

Ei ole liioiteltua sanoa, että Immonen on viimeisen vuosikymmenen aikana ollut yksi parhaista suomalaissenttereistä. Kaukalossa Immonen on ollut aliarvostettu johtaja, joka on verkkaisesta liikkeestään huolimatta löytänyt oman tilan ja ajan tehdä ketjukavereistaan (luultua) parempia pelaajia.

Kaukalon ulkopuolella Immonen on yksi suomalaisen kiekkohistorian vaatimattommista ja hiljaisimmista sankareista. Immosen suusta ei ole loikannut ainuttakaan sammakkoa, vaan hitaita, harkittuja ja harvoja sanoja.

Siksi mahtipontinen ja pröystäilevä Rantasalmen sulttaani -lempinimi ei kuvaa Rantasalmen Urheilijoiden jokakesäisen kiekkokoulun rehtorin luonnetta alkuunkaan.
Lempinimen alkuperä onkin lähtöisin vuonna 1953 ilmestyneestä samannimisestä kotimaisesta komediaelokuvasta, jonka pääosaa esitti Esa Pakarinen. Lempinimen keksijää ei ole tiedossa, mutta sen toi koko kansan tietoisuuteen virallinen leijonaääni Antero Mertaranta.

Juttusarjassa esitellään urheilijoita, joiden lempinimi on tehnyt suomalaisesta kunnasta, kaupungista tai kaupunginosasta tunnetun.

Osa 1/10: Jorma Kinnunen – Äänekosken pikkujättiläinen