Ylämenu
Menu
Uutiskirje

Voiko sotarikollinen toimia valtionjohtajana?

VESA JAAKOLA. Kun Syyrian sodasta uutisoidaan, taistelukuvaukset peittävät alleen kysymyksen osapuolten ilmeisistä sotarikoksista näissä sotatoimissa.
Sodan oikeussäädösten valossa on kertynyt riittävästi todisteita sekä hallituksen joukkojen että opposition militioiden syyllistymisestä siellä sotarikoksiin ja rikoksiin ihmisyyttä vastaan.
Yksi syytettävistä on Syyrian presidentti Bashar al-Assad. Asevoimien ylipäällikkönä hänellä on ylin vastuu hallituksen joukkojen tekemisistä sotavuosina 2011–16. Kaikissa sodissa ylipäällikkö käskyttää merkittävimmät operaatiot. Hänen käskyvallassaan on myös estää taistelutoimien ylittyminen rikoksiksi.
Kaikissa sodissa asevoimien ylipäällikkönä toimivan valtionjohtajan oletetaan tuntevan sodankäynnin perussäännöt sotarikosten suhteen. Rikollista toimintaa on etenkin siviilien surmaaminen tietoisesti, sotavankien kiduttaminen ja surmaaminen sekä kiellettyjen kuten kemiallisten ja biologisten aseiden käyttö. Sairaaloiden tuhoaminenkin on sotarikos.
Syyrian sodassa on syyllistytty kaikkiin näihin rikoksiin. Syyllisiä on paljon sekä hallituksen joukoissa että opposition militioissa – terrorismia harjoittavista sotureista puhumattakaan.

Sota jatkunee vielä kauan, eikä sen lopputulosta tiedetä. Viime viikkoina hallituksen joukot ovat menestyneet taistelukentillä etenkin Aleppon seudulla. Niiden tukena Venäjän ja Iranin asevoimat käyvät omaa sotaansa Syyriassa nykyjohtajan vallassa pitämiseksi. Niidenkin epäillään syyllistyneen Syyriassa sotarikoksiin.
Jos aikanaan päättyvän sodan jälkeen Bashar al-Assad jäisi valtaan joko omien tai vieraiden joukkojen tukemana, voisiko hän toimia edelleen Syyrian johtajana?
Sodan mahdollisena voittajana hän kokisi Pyrrhoksen kohtalon: vielä yksikin tällainen voitto niin olen perikadossa, hän voisi sanoa jo nyt Aleppon tapahtumien jälkeen. Valtion ja kansan johtaminen maata raunioittaneen sodan jälkeen olisi hänelle muutenkin hyvin vaikeaa.
Sotarikossyytteiden lisäksi ainakin puolet kansasta syyttäisi häntä puolen miljoonan syyrialaisen surmauttamisesta ja kymmenen miljoonan pakottamisesta pois kotiseuduiltaan sodan aikana. Vihaa ja katkeruutta häntä kohtaan olisi maassa valtavasti, sovinnonhalua vain vähän.

Assadien hallitessa Syyriassa kansanvaltaa on ollut vain vähän jos ollenkaan. Jos nykyinen presidentti jäisi valtaan, sen perustana olisivat vain hänelle uskolliset asevoimat ja vihatun valtapuolueen harventuneet aktivistit. Syyriasta tulisi entistäkin pahempi diktatuuri.
Diktatuurissa myös oikeuslaitos on diktaattorin määräysvallassa. Siksi Assadeita ei ole voitu syyttää eikä tuomita mistään, ei edes sotarikoksista, maan omissa oikeusistuimissa.
Syyrian presidentin saaminen kansainvälisiinkään tuomioistuimiin vastaamaan sodan aikaisista tekosistaan on hyvin vaikeaa. Niin kauan kun Syyria ei liity Kansainväliseen rikostuomioistuimeen, vain YK-turvallisuusneuvoston päätöksellä sotarikoksista syytetty saadaan tuon oikeusistuimen eteen. Viimeistään Venäjä estäisi senkin neuvostossa veto-oikeudellaan.

Kirjoittaja on emeritusdiplomaatti.

5 vastausta: Voiko sotarikollinen toimia valtionjohtajana?

  • Voi ihan hyvin toimia presdenttinä. Onhan Obamakin presidentti. Tosin Nobelin rauhanpalkinnon saa ilmeisesti vasta kun on pommittanut omalla kaudellaan yli 3 maata kivikauteen.

  • Uutisissa näkee selkeän yksipuolisuuden. Kaikki mitä Syyriassa tapahtuu on Assadin ja Venäjän sotarikoksia. Pitää kuitenkin muistaa että
    sisällissota syttyi kun ensisijaisesti USA kannusti levottomuuksia Syyrissa ja lopulta antoi
    aseet ”opposiolle”. Nämä niin kutsutut oppositiojoukot ovat osoittautuneet enemmän tai vähemmät terroristi organisaatioiksi, joten jos sotarikoksista ruvetaan syyttämään niin tasapuolisuuden vuoksi on tuomittava myös USA:n johto Obama etunenässä. Obamalta myös kuuluisi ottaa Nobelin rauhanpalkinto pois.
    Oikeus ei saa olla yksipuolista, muuten länsimainen demokratia ei toimi ja emme ole sen parempia kuin tässä tapauksessa esim. Syyrian johto. Murhastakin tuomitaan myös se joka on auttanut tai salannut tietojaan asiasta.

  • Pitää kunnioittaa jokaisen maan itsemääräysoikeutta. Jokainen valtio valitsee itse johtajansa, ei pitäisi kuulua kellekkään muulle. Jos tässä halutaan hakea sotarikollisia, ne löytyvät USA:sta sekä Euroopan suurimmista Nato-maista. He ovat alkuunpanijana koko Syyrian sodassa, aloittaneet Irakin sodan ja hävityksen, sitä kautta Isiksen synnyttämisen sekä Libyan pommittamisen.
    Ketkä tappavat perheitä ja aiheuttavat pakolaistulvan, täältä pitää löytää rikolliset.

  • Toimihan Bush juniorkin.
    Ainoana toisen maailmansodan jälkeisenä länsimaan johtajana, joka on hyväksynyt systemaattisen kidutuksen ja salaiset pidätyskeskukset täysin oikeuslaitoksen ulottumattomissa.

  • Olihan Iserailissakin sotien jälkeen jossain välissä terroristi pääministerinä










Uutiset
STT
Arkisto
Muualla