Ylämenu
Menu
Uutiskirje

Canthilla oli kanttia

LIISA WRIGHT. Tänään vietämme Minna Canthin ja tasa-arvon päivää. Canth on liputuspäivänsä ansainnut. Tasa-arvokysymyksissä olemme toki useimpia maailman maita edellä, mutta ei meilläkään täydellinen tasa-arvo ole vielä toteutunut.
Minna Canth oli hyvin nykyaikainen, tarmokas ja aikaansaapa nainen. Jäätyään 35-vuotiaana seitsemän lapsen yksinhuoltajaksi hän otti suvun kaupan hoitoonsa. Hän oli tällöin jo julkaissut ensimmäiset kirjalliset työnsä. Canth oli ensimmäinen suomenkielinen naiskirjailija ja sanomalehtinainen.
Kun Minna Canth 1800-luvun loppupuolella vaati yhteiskunnallisia muutoksia, hän oli näkemyksineen ainakin puoli vuosisataa aikaansa edellä. Hänen ehdotuksensa olivat ennenkuulumattomia ja jopa joidenkin lakien ja säännösten hengen vastaisia.
Canth vaati tasa-arvoisuutta naisille. Olemme edenneet pitkälle hänen ajoistaan, mutta tänään on silti ainoa naiselle omistettu merkkipäivä Suomessa. Seitsemälle miehelle on säädetty virallinen liputuspäivä.

Viime vuonna ehdotettiin, että Helene Schjerfbeckin syntymäpäivä nimettäisiin vakiintuneeksi liputuspäiväksi, ja se olisi samalla kuvataiteen nimikkopäivä. Suuren yleisön parissa hanke lienee tuntematon, koska kyseisen adressin on allekirjoittanut vain puolisentoistasataa henkilöä.
Miina Sillanpään 150-vuotisjuhlavuoden ja kansalaisvaikuttamisen kunniaksi liputettiin viime vuonna ainutkertaisesti. Jatkoa tälle ei ole näkyvissä. Sillanpää oli kansanedustaja. Hänestä tuli Suomen ensimmäinen naisministeri 1926; seuraava saatiin vasta 22 vuotta  myöhemmin.
Tasa-arvoa määritetään esimerkiksi parlamenttiedustajien sukupuolijakaumalla. Suomen ensimmäisissä eduskuntavaaleissa maaliskuussa 1907 valituksi tuli 19 naiskansanedustajaa. Nyt määrä on 83. Moneen muuhun maahan verrattuna olemme tässä  edistysmielisiä.
Nykyisissä ministereissämme on viisi naista ja yhdeksän miestä. Canth loi pohjan ajattelulle, että nainenkin voi ja hänen tulee osallistua politiikkaan ja muuhun yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.
Minna Canth ei pyrkinyt herättämään ihmisten mielessä vaatimusta vain miesten ja naisten välisestä vaan myös sosiaalisesta tasa-arvoisuudesta. Vasta paljon Canthin kuoleman jälkeen yhdenvertaisuus ja myös taloudellinen hyvinvointi alkoivat lisääntyä. Niitä edistivät Canthille hyvin tärkeät teemat koulutus ja mahdollisuus siihen myös naisille ja vähävaraisille. Suomi on ollut tässä edelläkävijä ja paljon siteerattu esimerkki muille maille.

Kuinka kaikesta tästä hyvästä ja edistyksellisyydestä on päädytty tämän hetkiseen kauhuskenaarioon? Kouluilta ja yliopistoilta karsitaan varoja. Kansakunta on jakaantunut, ja tuloerot kasvaneet tällä vuosituhannella huomattavasti.
Näytelmissään ja novelleissaan Canth piirsi kuvan oman aikansa hyvätuloisten ja suojattujen kansalaisten itsekkyydestä ja sydämettömyydestä kärsiviä kohtaan. Nyt tällaiset asenteet ovat hälyttävän yleisiä kaikissa yhteiskuntaluokissa. Se johtaa vain pahaan, yhteiskunnassa ja ihmisessä itsessään. Tarvitaan myötätuntoa, avarakatseisuutta ja toisten hyväksymistä.
Kirjoittaja on halikkolainen aikuiskouluttaja.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Uutiset
STT
Arkisto