Ylämenu
Menu
Uutiskirje

Nykyiset valtuutetut tehneet töitä poikkeuksellisen pitkän kauden

Kuntavaalien varsinainen vaalipäivä on kolmen viikon päästä, 9. huhtikuuta. Silloin valittavat valtuustot aloittavat työskentelynsä kesäkuussa. Valta on nykypäättäjillä vielä toukokuun loppuun saakka.
Nykyiset valtuustot ovat istuneet poikkeuksellisen pitkän kauden. Edelliset vaalit järjestettiin syksyllä 2012, ja valtuutetut aloittivat vuoden 2013 alussa.
Kuluvan valtuustokauden aikana eduskunta päätti siirtää kuntavaalit syksystä kevääseen. Samalla päätettiin, että neljän vuoden valtuustokausi kestää kesäkuusta kesäkuuhun.

Vaalituloksen lisäksi huhtikuussa jännitetään äänestysprosenttia.
Kuntavaaleissa on kyse asioista, jotka koskevat ihmisten arkea. Vaikka sote-uudistus on viemässä sosiaali- ja terveyspalvelut kunnilta maakuntien vastuulle, jäljelle jää lähipalveluita, joiden merkitystä korostetaan joka käänteessä: koulut, päivähoito, kirjastot, urheilupaikat, kulttuuri…
Kunnan omien päättäjien käsissä on myös se, mitä minnekin saa rakentaa ja kuinka kyliä ja keskuksia kehitetään.
Asiat ovat läheisiä ja valtuustoihin pyrkivät ehdokkaatkin ovat usein tuttuja lähiehdokkaita, silti kuntavaaleissa äänestetään laiskemmin kuin valtakunnallisissa vaaleissa.
Viimeksi kuntavaaleissa äänesti 58,3 prosenttia äänioikeutetuista. Edellisissä vaaleissa vuonna 2008 äänestysprosentti oli vielä 61,2.
Viimeisten 70 vuoden aikana on välillä äänestetty ahkerastikin. Vuonna 1964 äänestysprosentti oli 79,3. Silloin neljä viidestä vieraili kuntavaaliuurnalla.
Pohjalla taas käytiin vuonna 2000, jolloin valtakunnallinen äänestysprosentti oli vain 55,9.
Äänestysaktiivisuus vaihtelee isosti  kuntien välillä.
Salon seudun kunnista ahkerimmin äänestettiin viime kuntavaaleissa Kemiönsaaressa, missä prosentti oli 68,7. Salossa jäätiin maan keskiarvon alle. Äänestämässä kävi 58,1 prosenttia äänioikeutetuista.

Salossa on tämän kevään vaaleissa 307 ehdokasta. Valtuustopaikkoja on 51, joten joka kuudes kaupunginvaltuustoon pyrkivä myös pääsee sinne.
Luottamustehtäviä riittää muillekin.
Kun vaalitulos on selvillä, alkavat neuvottelut. Äänestäjät valitsevat valtuutetut, mutta poliittiset ryhmät jakavat muut paikat. Valtuusto hyväksyy kesäkuun kokouk-sessa neuvottelujen tuloksen eli sen, ketkä nousevat kunnanhallitukseen, ketkä saavat lautakuntapaikat ja keitä nimetään kuntayhtymiin.
Hallituksen ja lautakuntien paikat jaetaan vaalien tuloksen mukaisesti. Voimasuhteet ovat samat kuin valtuustossa.

Varsinkin oppositio haluaa nähdä kuntavaalit tilaisuutena, jossa annetaan maan hallitukselle väliarvosana.
Valtakunnan tasolla yhteenvetoja voidaan tehdä ja ennakoida niiden perusteella seuraavien eduskuntavaalien tulosta. Yksittäisissä kunnissa yksioikoisten johtopäätösten kanssa kannattaa olla varovainen. Kunnissa esimerkiksi ehdokkaita voivat asettaa ja vaaleissa menestyä ryhmät, joita ei edes ole puoluerekisterissä.
Esimerkiksi Kemiönsaaressa toimii Vapaa yhteistoiminta, ja Somerolla ehdokkaita on asettanut Somero 2025.
Yhtä lailla kunnassa voi yksi ehdokas nostaa pienen eduskuntapuolueen valtuustossa merkittäväksi tekijäksi.

Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksesta kuntavaaleja on kommentoitu viime päivinä siihen tyyliin, että vaalit ovat vähän tylsät, eivätkä ne kiinnosta äänestäjiä.
Eduskuntatutkimuskeskuksen johtajan Markku Jokisipilän mukaan maakunta- ja sote-uudistusten takia äänestysprosentti saattaa jäädä alhaiseksi. Hänen mielestään kannattaa olla tyytyväinen, jos prosentti nousee edes viime vaalien tasolle.
Jokisipilä sanoi tällä viikolla Ylen haastattelussa vaarana olevan, että alle puolet äänioikeutetuista käy äänestämässä. Tilanne olisi ”demokratian kannalta aika dramaattinen”.
Myös Eduskuntatutkimuskeskuksen erikoistutkija Erkka Railo otti kantaa kuntavaaleihin. Hän kirjoitti Talouselämän kolumnissaan, että puolueet ovat joutuneet uuteen tilanteeseen: miten kampanjoida vaaleissa, jossa valitaan jäseniä valtuustoihin, joilla on paljon vähemmän valtaa kuin aikaisemmin?
Vaaliohjelmat muistuttavat Railon mielestä toisiaan, ja kuntiin jää päätettäviksi asioita, joista vallitsee laaja yksimielisyys.

Yksimielisyys saattaa olla laajaa yleisellä tasolla, mutta käytännön päätöksistä saatetaan olla hyvinkin eri mieltä.
Esimerkiksi Salossa on tällä valtuustokaudella puitu pitkään ja lopulta äänestetty koulujen lakkauttamisesta, henkilöstön lomautuksista ja Microsoftin kiinteistökaupasta. Tällaiset asiat ovat paikallisten päättäjien käsissä tulevaisuudessakin. Niitä ei sote-uudistus siirrä minnekään.










Uutiset
STT
Arkisto