Oman kylän ylpeydet osa 6/10: Malmin Roskisdyykkarin hymy ei hyydy

0

Elettiin kesää 2010 ja Henrik Dettmannin valmentama Suomen miesten koripallomaajoukkue oli pulassa.

EM-karsintakesä oli pahasti kesken ja Suomen kokoonpanosta oli sivussa Petteri Koponen, Hanno Möttölä ja Samuel Haanpää. Edessä oli kotiottelu nimivahvaa Israelia vastaan. Jotain piti keksiä ja nopeasti.

Vastaus oli 19-vuotias ja 191-senttinen Malmin Super-Koriksen kasvatti Sasu Salin, joka juuri oli päättänyt kolmannen kautensa Korisliigassa Espoon Hongan paidassa mukavalla 9,2 pisteen keskiarvolla.

Terrierimäisenä takamiehenä ja nopeasti lämpenevänä heittäjänä tunnettu poikien maajoukkueen vakiokasvo oli siihen asti saanut tassutellut kaikessa rauhassa urheilijan polkua pitkin kohti Korisliigan kärkeä, kenties jopa maajoukkuetta ja ammattilaisuutta. Tilanne oli täysin eri kuin toisella MaSu-kasvatilla Koposella, joka oli kolme vuotta Salinia vanhempana taskussaan jo NBA-varaus sekä kaksi kautta Italian pääsarjaa Virtus Bolognassa.

Vaikka Salin ja Koponen olivat kumpikin voittamassa Hongalle miesten Suomen mestaruutta juniori-ikäisenä keväällä 2008, kaikki tiesivät, että Koposesta tulisi tähti. Siksi hänelle annettiin mahdollisuuksia epäonnistua. Kun ainutkertainen mahdollisuus tipahti taivaan lahjana Salinin eteen, hänen oli käytettävä se välittömästi tai muuten se voisi jäädä viimeiseksi.

Ja Salin totisesti käytti sen.

Henrik Dettmann on aina ollut rohkea peluuttaja, joka osaa aistia kuumat pelaajat ja uskaltaa antaa heille mahdollisuuden riippumatta siitä, mikä nimi pelaajan selässä lukee. Sasu Salinille tämä sopi mainiosti.

Maajoukkuedebyytissään Salin heitti 10 minuutissa kaikki kolme kolmostaan koriin ja johdatti panoksellaan vajaamiehisen Suomen pisteen kotivoittoon Israelista.

– Pelasin niin kuin käskettiin, Salin kommentoi debyyttiään.

Onnistumiset ruokkivat onnistumisia ja kun Salin sai jalkansa oven väliin, häntä ei pidätellyt enää mikään.

Tulikuuma Salin pelasi elokuussa 2010 kuusi maaottelua 18 minuutin ja 12,7 pisteen keskiarvoilla. Salin oli Suomen paras pistemies ja koko karsintojen tarkin kolmen pisteen heittäjä hurjalla 64 prosentin tarkkuudella. Näin vakuuttavaa murtautumista juniori-ikäisenä miesten maajoukkueeseen ei oltu aikaisemmin nähty ja tuskin tullaan enää näkemäänkään.

Italialle kärsityn niukan 83–85-kotitappion jälkeen 16 pistettä heittänyt Salin lausui Ylen haastattelussa suomalaiseen urheiluhistoriaan jäävät sanat.

– Tämä peli hävittiin, mutta nyt valmistaudutaan seuraavaan. Me ei luovuteta, me ollaan Susijengi, auuu!

Tervettä itseluottamusta tihkunut Salin antoi Teemu Rannikon ja Hanno Möttölän vuosikausia hinaamalle miesten maajoukkueelle uutta virtaa ja uudet raikkaat kasvot – lopulta myös kuolemattomaksi jääneen lempinimen.

Susijengi-nimi oli peräisin suomalaisen rap-yhtyeen Kapasitettiyksikön vuonna 2006 ilmestyneeltä samannimiseltä albumilta, jota pelaajat kuuntelivat pukukopissa. Muutamaa vuotta aiemmin Suomen koripallomaajoukkueen tunnuseläimeksi oli valittu susi.

Pitkälti elokuun 2010 näyttöjen ansiosta Sasu Salinista tuli ammattilainen ennen 20-vuotissyntymäpäiväänsä, kun hän siirtyi kaudeksi 2010–2011 Euroliigaa pelanneeseen slovenialaisseura Union Olimpija Ljubljanaan.

Kaudet huippujoukkueessa ja kesät uroteosta toiseen marssineessa Susijengissä tekivät Salinista paitsi eurooppalaisen huipputason koripalloilijan, myös koko ajan laajenevan suomalaisen koripalloyleisön suosikin Kenraali Koposen rinnalle.

Lopullisesti Salin ja koko Susijengi löivät läpi syyskuussa 2013 sadan kilometrin päässä Ljubljanasta rannikkokaupunki Koperissa, jossa Suomi voitti EM-alkulohkossa Turkin, Venäjän ja Kreikan.
Parketilla Salin sai vastustajan miljoonamiehet kiehumaan aggressivisella puolustamisella, ”irtopallodyykkaamisella”, joskus pelkästään Hollywood-hymyllä kuorrutetulla olemuksellaan. Pelin jälkeen hän marssi luonnonlapsen tavoin harvinaisen suurilukuisen suomalaismedian eteen sama leveä hymy kasvoillaan ja antoi maukkaimmat ja taatusti rehelliset kommentit ottelusta.

– Hannolla on yksinkertaisesti niin isot ”ballsit” (suom. kivekset), ettei hän voinut heittää niitä vapareita ohi, kuului Salinin tiivistys ikimuistoisesta Venäjä-jatkoaikavoitosta.

Itsensä ”Malmin Roskisdyykkariksi” aikanaan nimenneen Salinin maine ja suosio kasvoivat Susijengi-ilmiön tahtiin.

Neljä ja puoli vuotta Ljubljanassa oli Salinille jos ei liikaa, niin ainakin tarpeeksi. Talousongelmista kärsineen seuran tulevaisuus oli epäselvä ja Salinin oli käytännössä pakko löytää uusi seura.

Helmikuussa 2015 Salin siirtyi ehkä Euroopan kovimpaan kansalliseen sarjaan Espanjan ACB-liigan ja Gran Canarian riveihin. Suositun lomasaaren kivikovassa joukkueessa Salin on ottanut sen viimeisen askeleen ja on nyt kaikin tuomariääniin eurooppalainen huippupelaaja eurooppalaisessa huippujoukkueessa.

Salinin rooli on muuttunut Espanjassa entistä pallollisemmaksi ja siten monipuolisemmaksi, eikä ”roskisdyykkarin” maine enää kaikilta osin päde. Viitteitä entistä vaarallisemmasta ja monipuolisemmasta Salinista saatiin jo puolitoista vuotta sitten Ranskan EM-kisoissa, jotka Salin pelasi 10,2 pisteen, kolmen levypallon ja kahden syötön keskiarvoilla. Salin oli turnauksessa Suomen paras pelaaja.

Salin pelaa parasta aikaa viimeistä sopimuskauttaan Gran Canarian riveissä 18 minuutin ja kahdeksan pisteen keskiarvoilla. Alkukaudesta Espanjan Super Cupin voittanut Gran Canaria on voittanut ACB-liigassa 22 ottelusta 14.

Eurocupista joukkue putosi viime viikolla puolivälierävaiheessa israelilaiselle Hapoel Jerusalemille – Salin heitti ratkaisuottelussa 17 pistettä, vaikka menetti ottelun alussa yhteentörmäyksessä tajuntansa ja palasi kentälle pienen huilin jälkeen.

Seitsemättä ammattilaiskauttaan pelaava Salin täyttää kesäkuussa vasta 26 vuotta. Hänestä onkin kovaa vauhtia tulossa yksi suomalaisen koripallon suurista, joka mainitaan aikanaan samassa lauseessa Möttölän, Rannikon ja Koposen kanssa.

Sitä ennen hänellä on edessään maajoukkueuransa ehkä tärkein turnaus, kun Susijengi isännöi elo-syyskuussa EM-alkulohkoa Helsingin Ilmalassa – vain vartin ajomatkan päässä Malmilta, Hollywood-hymyllä varustetun roskisdyykkarin synnyinseudulta.

Lähde: Taatila, Wickström: Susijengi – Pohjolan perukoilta Euroopan huipulle (2014)

Salkkari esittelee juttusarjassa urheilijoita, joiden lempinimi on tehnyt suomalaisesta kunnasta, kaupungista tai kaupunginosasta tunnetun.

 

Aikaisemmat osat:

Osa 5/10: Mika Halvari – Kemin Keiju

Osa 4/10: Olli Mäki – Kokkolan Leipuri

Osa 3/10: Teemu Tainio – Tornion Terrieri

Osa 2/10: Jarkko Immonen – Rantasalmen Sulttaani

Osa 1/10: Jorma Kinnunen – Äänekosken Pikkujättiläinen