Ylämenu
Menu
Uutiskirje

Salo työntää Hirvikallion talohankkeen työnjohtajalle vastuun rakennusvalvonnan puutteista

Muun muassa talon ilmanvaihto joudutaan purkamaan ja rakentamaan kokonaan uudestaan.

Salon rakennus- ja ympäristölautakunnan mukaan kaupungin rakennusvalvonnalla ei ole resursseja rakennushankkeiden omaehtoiseen seurantaan. Se toteaa, että työmaan vastaavan työnjohtajan on tilattava rakennushankkeiden katselmukset.

Lautakunta käsitteli viime viikolla Halikon Hirvikallion alueen urakkariitaa, jossa virolaisfirman rakentaman talon rakennusvirheet aiheuttivat salolaiselle talonostajalle huomattavat vahingot sekä kalliin oikeustaistelun urakoitsijaa ja työnjohtajaa vastaan. Parhaillaan taloa puretaan ja rakennetaan uudestaan useiden mittavien rakennusvirheiden takia.

Talon lämpö-, vesi-, ilmastointi-, sähkö-, vesi- ja viemäröintityöt oli jo tehty ennen kuin Salon kaupungin rakennusvalvonta kävi työmaalla ensimmäisen kerran vuoden ja neljän kuukauden päästä rakentamisen aloituksesta. Salon Seudun Sanomat kertoi tapauksesta helmikuussa.

Rakennus- ja ympäristölautakunta toteaa, että hankkeen ongelmat selvisivät rakennusvalvonnalle vasta, kun talonostaja teetti ulkopuolisella tarkastajalla tarkastuksen ja toimitti rakennusvalvontaan raportin kuvineen. Katselmuksen jälkeen työt keskeytettiin keväällä 2015 yhdessä viiden muun kohteen kanssa.

Rakennus- ja ympäristölautakunnan mukaan rakennusvalvonnan toiminnassa ei ole ollut sellaisia puutteita tai virheitä, jotka johtaisivat kaupungin vahingonkorvausvelvollisuuteen.

Varsinais-Suomen ulosottovirasto on myynyt Hirvikalliosta pakkohuutokaupalla saman urakoitsijan keskeneräiset talot. Osansa myyntituotosta haluavat nyt talonostajan lisäksi verohallinto, Salon kaupunki ja arkkitehtitoimisto. Talonostaja toivoo kirjelmässään, että kaupunki luopuisi perimästä maksamattomia rakennusvalvontamaksuja urakoitsijan ulosottomenettelyssä. Rakennus- ja ympäristölautakunnan mukaan kaupunkikehityspalvelut voi harkita, pitäisikö tontin vuokralaisia kohtuusyistä hyvittää esimerkiksi alentamalla vuokraa.

Virolaisrakentaja tuli Saloon Somerolta, jonka Harju-Härkälän asuinalueella on hänen jäljiltään kolme keskeneräistä omakotitaloa. Rakentaja siirtyi Halikkoon, kun Someron rakennustarkastaja puuttui hänen tekemisiinsä.

Lue lisää 14.3.2017 lehdestä

5 vastausta: Salo työntää Hirvikallion talohankkeen työnjohtajalle vastuun rakennusvalvonnan puutteista

  • Näitä riittää. Usein aika edullisia urakoitsijoita.

  • Kun tätä uutista lukee niin vääjäämättä tulee mieleen lautakunnan täydellinen osaamattomuus, asiantuntemattomuus ja omien puolustaminen . Tämän tapauksen vastuulliset ovat urakoitsija , valvoja, rakennustarkastus ja kiinteistövälittäjä ! Älyttömin ehdotus lautakunnan taholta on tuo vuokrien kohtuullistaminen , kuinka te kehtaatte ? Resurssipulaan on aivan turha lähteä nojaamaan kyllä se taitaa ennemmin olla haluttomuudesta kiinni !

    • Tästä varmaan pitää päätellä, että Salossa rakennetaan enemmän kuin missään muualla Suomessa, jos tarkastaja ei ehdi käydä työmailla. Outoa, kun miettii työllisyysastetta Salossa ja myytävien asuntojen määrää.

  • Kyllä ostajan pitää olla valpas ennen kuin tekee ostopäätöksen. Jälkeenpäin on turhaa nyyhkytellä. Miksi vuokraa pitäisi alentaa? Kun ei ollutkaan hyvä ostos? Ostaja on ennen ostopäätöstä tarkistanut kohteen ja täten hyväksynyt sen? Tämän jälkeen puoli Saloa hakee vuokra-alennuksia jos talokauppa ei miellyttänytkään? Tai kuten tällä alueella kuulemma jo anottu ennen vuokra-alennuksia kun
    naapuritalo ei miellytäkään silmää. Alentaa
    talonarvoa ym. Se on voi voi vaan. Aina riski rakentaa uudelle alueelle oma koti. Et voi tietää naapurista minkä muumilinnan rakentaa. Kurja juttu, mutta ei tietyn alueen asukkaita voi kohdella pumpulihansikkailla vaikka olisi hyviä tuttujakin asukkeina.

  • Eikö perustukset ja salaojitus ja sijoittuminen pitäisi rakennusvalvonnasta käydä tarkistamassa? Kyllähän kaupunki tekee ja kirjaa luettelon aloitetuista rakennuskohteista vuosittain ja ilmeisesti rakennuspiirustusten hyväksymispäivän mukaisesti.

    Ei niitä kohteita nyt vuosittain uudisrakennuspuolella niin paljon ole, ettei voisi sen vuoden aloitettua käydä vuoden aikana katsomassa, vaikka ei olisi kutsuttukaan. Vai tuleeko sitten vaikeaksi saada maksaja käynnille vai? Ehkä kannattaisi lisätä piirustusten hyväksynnän yhteyteen yhdeksi pykäläkohdaksi kaupungin oikeus ja velvollisuus käydä vuoden aikana kerran tarkistuskäynnillä liittyen rakennuksen mahdolliseen aloitus- tai aloittamattomuustyöhön. Ja sen käynnin maksaja on myös pykäläkohdassa sitten jo sovittu, ehkäpä rakennuttaja tai urakoitsija riippuen kohteestakin. Vaihtoehtomaksajaksi voi sopia vaikka mestarinkin tai tontin ostajan.

    Kaupungin rakennusvalvonta vain toteaa, onko aloitettu tai aloittamaton silloin noin vuoden päästä, jos kutsua tarkastamaan ei rakennusvalvonnalle ole tullut. Jos rakennus on aloitettu, niin valvotaan tietenkin rakennuksen lain mukainen rakentamisen noudattaminen ja hyvien rakennustapojen noudattaminen myös.

    Sillä olisi suurelta osin voinut ehkäistä, että huijarirakentaminen ei olisi päässyt näin pitkälle, jolloin ostajille ja rakentamiseen jollain muulla tavalla osallistuneille tulee suuremmat rahalliset tappiot. En tiedä sitten, kun rakentamisoikeus säilyy yleensä viisi vuotta, että olisiko tällaiseen pistokäyntiin pykälään kirjattava ylös myös toinenkin oikeus käyntiin.

    Tuntuu, että tässä tapauksessa työnjohtaja ei halunnut, että rakennusvalvonta käy kohteessa eli ei kutsua voi odottaa sellaisessa tapauksessa, että työnjohtaja eniten on tässä kohdin vastuussa. Mutta muutkin kuitenkin hieman.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *










Uutiset
STT
Arkisto
Muualla