Terroristi ilahtuu pelosta ja paniikista

0

PÄIVI ARVONEN. Terrori-iskut Lontoossa ja Tukholmassa ravisuttivat jälkeen lähes kaikkien eurooppalaisten turvallisuuden tunnetta. Mediajulkisuus sosiaalista mediaa myöden oli maksimaalista. Kollektiivinen pelko kasvoi jälleen.
Median tehtävänä on välittää tietoa, ja toki terrori-iskuista on uutisoitava. Terrori-iskut saavat kuitenkin suhteettoman ja kohtuuttoman painoarvon televisiossa, lehdistössä ja radiossa. Terrorismi on rikollista toimintaa ja yksiselitteisesti tuomittavaa.

Terroristien motiivina on herättää ja kylvää pelkoa, turvattomuutta ja paniikkia. Mitä enemmän terrori-isku saa julkisuutta niin julkisessa mediassa kuin yksityisten ihmisten sosiaalisen median päivityksissä, sitä paremmin terroristit kokevat onnistuneensa tehtävässään ja sitä tyytyväisempiä he ja heidän taustavaikuttajansa ovat.
Moni ihminen edistää toiminnallaan terroristien agendaa hehkuttamalla ja lietsomalla sosiaalisessa mediassa pelkoa, vihaa ja paniikkia.
Moni Facebook-kaverini kirjoitti Facebook-seinälleen Lontoon viimeisimmän terrori-iskun jälkeen päivityksen, jossa paitsi ilmaisi järkytyksensä tapahtuneesta myös kyseli, ovatko Lontoossa asuvat ystävät turvassa.
Lontoon Westminsterin sillan terrori-iskun uhreina kuoli viisi ihmistä. Se on tietenkin viisi liikaa, mutta uhrilukuna viisi on terrori-iskussa pieni määrä.
Kun jossain Euroopan kaupungissa moottoritiellä sattuu useamman auton ketjukolari, kuolonuhreja on usein kymmenen tai enemmän. En ole koskaan nähnyt kenenkään huhuilevan Facebookissa ketjukolariuutisen jälkeen tuttaviensa turvassa oloa. Ainakin autolla liikkuvalla ihmiselle todennäköisyys kuolla liikenneonnettomuudessa on moninkertainen terrori-iskun uhrina kuolemiseen verrattuna.
Euroopan poliisiviraston Europolin mukaan vuonna 2013 Euroopassa kuoli terrori-iskun uhrina seitsemän ihmistä. Samana vuonna EU:n alueella liikenteessä kuoli noin 26 000 ihmistä.
Terrori-iskut ovat maailmanlaajuisesti uhrilukuina laskettuna pieni tappaja. Erityisen vähän terrori-iskuissa kuolee länsimaalaisia ihmisiä. Vuoden 2000 jälkeen vain 2,6 prosenttia terrori-iskuissa kuolleista on ollut länsimaiden kansalaisia. Jos laskuista jätetään pois vuoden 2001 syyskuun yhdennentoista terrori-iskut Yhdysvalloissa, länsimaisten uhrien osuus putoaa puoleen prosenttiin.

Pelot eivät aina ole loogisia. Moni suomalainen kammoksuu käärmettä, vaikka ainoan myrkkykäärmeemme kyyn puremaan on viimeksi Suomessa kuollut ihminen lähes 20 vuotta sitten vuonna 1998. Harvemmin kuulee kenenkään puhuvan ampiaispelosta, vaikka Suomessa kuoli vuosina 1998–2005 kymmenen ihmistä ampiaisen, mehiläisen tai herhiläisen pistoon. Samana ajanjaksona kymmenen suomalaista kuoli koiran hyökkäyksen kohteena.
Olisi siis loogisempaa pelätä ampiaista kuin terroristia.  Ampiainen ei tiettävästi ihmisen pelkoa ymmärrä, mutta terroristille pelkoreaktio on merkki onnistumisesta ja antaa potkua jatkaa eteenpäin.
Kirjoittaja on teologian maisteri ja toimittaja.