Ylämenu
Menu
Uutiskirje

Mielikuvat johtavat

RAUNO SAARI. Hallituksen puoliväliriihi on ohitse. Viime syksyn budjettikäsittelystä alkaen on tähän tarkasteluun kasvatettu odotuksia. On eletty käsityksessä, että jos hallitusohjelma ei näytä toteutuvan, puolivälitarkastelussa tehdään tarvittavat korjaukset.
Sipilän hallituksen kesällä 2015 laatima strateginen hallitusohjelma on vähin erin painunut unohduksiin. Iltauutisissa eivät enää ministeri-ässät marssi kertomaan, mitä maa vaatii. Vain ministeri Petteri Orpo (kok.) muistuttaa silloin tällöin tavoitteista. Kolmikon muita sellainen tuntuu enempi huvittavan.
Hallitusohjelmaan vahvasti nojanneen syksyn 2015 jälkeen viime syksyn budjetti oli veltto. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) todisteli, että enää ei säästöpäätöksiä tarvita.
Kummoisempi ei ollut tarkastelu riihessäkään. Päätöstarve rajautui kolmeen uuteen ministeriin ja rajalliseen osaan päivähoitomaksuja. Kannustinloukkuihin, yritystukiin, paikalliseen sopimiseen tai perhevapaisiin ei haluttu koskea. Nyt viitataan ensi syksyn mahdollisiin budjettipäätöksiin ikään kuin hankalia päätöksiä olisi helpompi tehdä silloin keskellä presidentin- ja maakuntavaltuustojen vaalikamppailua. Hallituksen uudistusten aika-ikkuna sulkeutuu, eivätkä siinä näytä auttavan VM:n varoitukset.

Hallitus katsoo saaneensa 72 prosentin työllisyystavoitteen ”suurin piirtein kasaan”. Ehtona on vain, että talouskasvu on vähintään 2% hallituskauden loppuun. Nyt katsotaan, minne virta venhettä vie.
Tuotavuusvajeesta hallitus laskee säästäneensä 4 miljardia euroa. Ennakoivia säästöpäätöksiä se katsoo tehneensä toiset 4 miljardia. Siinä on mukana sote-uudistuksen 3 miljardin säästöt, jotka tosin on ajoitettu vuoteen 2029. Ohjailemalla sisäisiä rahavirtoja luvataan vielä 2 miljardin säästöt. Kuntien miljardin säästöistä on toistaiseksi kasassa 120 miljoonaa.
Maakunta- ja sote-uudistus ei anna lähivuosiin rationalisointihyötyjä. Pikemminkin päinvastoin. It-järjestelmiin tulevia kuluja ei ole uskallettu edes arvioida. Ei tarvita merkillistä ennustajaa, että tuottavuusvajetta ei onnistuta kuromaan ja velkaa on valtiolla enemmän hallituksen lopettaessa työnsä kuin sitä aloitettaessa. Se hallitusohjelmasta.

Hyvä asia on, kun työllisyysaste nousee, vaikka vähänkin. Työllisten määrä on kuitenkin ratkaiseva. Väestö vanhenee, ja työikäinen väestö hupenee. Yhteiskunnan kantokyvyn ratkaisee huoltosuhde. Jokseenkin pysyvästi työelämän ulkopuolella olevia työikäisiäkin lasketaan olevan jo 80 000. Työllisyysaste pitäisi saada siten vieläkin korkeammalle, luultavasti 80 prosenttiin.
Länsirannikolla kuuluu rohkaisevia uutisia työpaikoista. On Turun Meyer ja Bayer, Uudenkaupungin Mersut  ja Rauman virkistynyt  telakka-alue, Salon seudulla on lupaavaa pöhinää (SSS 8.5.).
Rakennustelineitä nousee, ja matkailu vahvistuu. Taksitkin kertovat näkevänsä vähän orastavaa valoa. Kasvun enteisiin vannomisessa on nyt kuitenkin annos mielikuvamarkkinointia. Pelkästään sellaiseen ei saa tuudittautua. Niinpä ennen neuvottiin, että kun taksit ja parturit alkavat vinkata pörssiosakkeita, myy heti omasi.

Kirjoittaja on eläkkeellä oleva entinen maaherra.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *










Uutiset
STT
Arkisto