Ylämenu
Menu
Uutiskirje

Niinistön kolmas kerta

ANTERO LEPPÄNEN. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ei tiedotustilaisuudessaan yksiselitteisesti ilmoittanut, että hän on käytettävissä toiselle kuuden vuoden kaudelle. Hän halusi ensin mittauttaa kannatuksensa epävirallisessa ”esivaalissa”.
Käytännössä se tapahtuu siten, että nyt jo perustettuun valitsijayhdistykseen voi liittyä kuka tahansa ja siten tuoda julki kannatuksensa. Niinpä ensi vuoden presidentinvaalissa Niinistön tavoite ei olekaan voitto vaan vastustajien murskaaminen jo lähtöviivalla.

Kaiken suitsutuksen ja hypetyksen keskellä on silti hyvä muistaa, minkälaisista lähtökohdista Niinistö on nykyiseen asemaansa ponnistanut. Hän on Salon koululaitoksen kasvatti, joka suoritti lukion ja ylioppilastutkinnon välttävin arvosanoin. Kuutosten ja seiskojen joukossa oli vain yksi muu numero: kymppi urheilussa.
Vaatimattomat koulusuoritukset eivät kuitenkaan estäneet juristiksi valmistumista. Lukiota käyvät pojat, joille koulu ei maistu, ovat varmaan huojentuneita tasavallan presidentin arvosanoista. On kannustavaa, että mikään ovi ei mene sellaiseen lukkoon, että sitä ei kovasti yrittämällä itse saisi auki.
Urheilutermiä käyttäen Sauli Niinistö on ratkaisevissa kor-keuksissa ylittänyt riman vasta toisella tai kolmannella yrityksellä. Eduskuntaan hän onnistui pääsemään vasta kolmannella kerralla vuonna 1987.  Puoluetoveri Ilkka Kanervan arvio uudesta saman vaalipiirin kollegastaan silloin oli tyly: kiharapää on tyypillinen yhden kauden kansanedustaja. Kanerva oli jo tuolloin istunut pitkään eduskunnassa, mutta hänen arvionsa Niinistön urapolusta ei olisi voinut mennä pahemmin metsään.
Vuonna 2000 Niinistö kieltäytyi presidenttiehdokkuudesta. Hän toimi kuten määrätietoinen seiväshyppääjä, joka jättää aloituskorkeuden väliin. Ensimmäisen yrityksensä hän teki kuusi vuotta myöhemmin, mutta rima tuli hiuksenhienosti alas.
Vuonna 2012 ylitys onnistui sitten vaivatta, rima ei edes vapissut. Ensi vuoden vaaleihin Niinistö on nostattanut riman niin korkealle, että kenelläkään kanssakilpailijalla ei ole mitään mahdollisuuksia.

Niinistö, joka kahdesti aikaisemmin on ollut kokoomuksen ehdokkaana presidentinvaalissa, ilmoitti lehdistötilaisuudessaan, että hän ei enää suostu minkään puolueen ehdokkaaksi, koska hän on puolueiden yläpuolella.
Häntä halutaan markkinoida arvojohtajana, mutta silloin olisi hyvä tietää, mistä arvoista on kysymys. Ovatko ne Niinistöllä samat kuin kokoomuksen kansanedustajana ja presidenttiehdokkaana kaksissa edellisissä vaaleissa? Jos eivät ole, mikä kaikki on muuttunut. Yhdeksi syyksi jatkohaluilleen Niinistö nimesi isänmaanrakkauden. Emmekö me kaikki rakasta tätä maata?
Ensimmäisissä arvioissa oltiin hätäisesti sitä mieltä, että ilmoituksellaan Niinistö veti kokoomukselta maton alta. Eipä vetänytkään vaan hajotti lopullisesti SDP:n pakan, mikä ei varmaankaan tapahtunut vahingossa.
SDP:n johto on – puolueen kannalta valitettavasti – onnistunut munaamaan demareiden aseman sekä oppositio- että presidenttipuolueena. Niin makaa kuin petaa, äidilläni oli tapana sanoa.

Kirjoittaja on salolainen entinen kunnallispoliitikko.

2 vastausta: Niinistön kolmas kerta

  • Älä saivartele sanamuodolila. Niinistö ilmoittautui valitsijayhdistyksen ehdokkaaksi.

  • Epäilemättä kirjoittaja on tuonut saman tärkeän tiedon Niinistön koulumenestyksestä yleisön tietoon aiemminkin, siis silloin kun Niinistö toimi oikeusministerinä, valtiovarainministerinä, Euroopan investointipankin varapääjohtajana, eduskunnan puhemiehenä ja sitten presidenttinä ensimmäistä kertaa.
    Luulisi löytyvän enemmän kerrottavaa oman puolueensa mykistävästä menosta.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *










Uutiset
STT
Arkisto