Ylämenu
Menu
Uutiskirje

Omaperäinen kannanotto parkkipaikkakeskusteluun: salolaismies teki opetusvideon ”henkisesti liikuntarajoitteisille”

Länsirannan paviljonki vähentäisi alueelta noin 15 parkkipaikkaa.

Salolainen Jari A. T. Laine on kuvannut ja julkaissut sosiaalisessa mediassa videon, jossa hän kävelee Plazan parkkitalosta Länsirantaan. Videolla hän myös selittää, miten esimerkiksi rullaportaissa, suojatiellä ja kävelytiellä kannattaa toimia.

Laine kertoo videon olevan suunnattu etenkin ”henkisesti liikuntarajoitteisille”. Motivaatio videon tekoon kumpusi kahdesta lähteestä.

– Olen suhteellisen impulsiivinen persoona. Tulee keksittyä ja tehtyäkin asioita.

– Toisena oli ärtymys.

Ärtymystä Laineessa aiheuttaa ”henkinen 80-lukulaisuus”. Ajatus siitä, että autolla täytyy päästä aivan oven eteen, elää vahvana.

– Jopa Porissa on kävelykatu, vaikka sielläkin kyräillään.

Kyräily ja kateus ovat myös asioita, jotka harmittavat Lainetta. Koko parkkipaikkakeskustelu sai alkunsa, kun kävi ilmi, että Länsirantaan kaavailtu uusi paviljonkiravintola vähentäisi alueelta reilun tusinan verran parkkipaikkoja.

– Mielenkiintoisia jännitteitä on tullut esiin. Kun yleensä yrittäjät moittivat virkamiehiä ja kaupungin hitautta, nyt yrittäjät ovat nousseet toisia yrittäjiä vastaan. Nythän kaavoittaja on ollut ripeä.

– En usko, että tässä asiassa on pohjimmiltaan edes kyse parkkipaikoista.

Laine on saanut palautetta videostaan. Sitä on kritisoitu, ettei hän ota huomioon toriostosten vaikutusta kävelysuorituksesta selviytymiseen.

– Ensi viikolla aion videoida kävelyn Farmoksen tontilta torille, ja saatan ottaa torikorinkin mukaan. Ehkä ostan kalaa ja pelargonian. Jännittää, miten siinä käy.

37 vastausta: Omaperäinen kannanotto parkkipaikkakeskusteluun: salolaismies teki opetusvideon ”henkisesti liikuntarajoitteisille”

  • Plazan parkkitalossa pysäköinti on sallittu vain Plazassa asioiville.

    • Plazan sivuille ei lue mitään, että olisi tarkoitettu vain Plazassa asioiville. Ja miten katsotaan, mikä on asiointia Plazassa? Jos käy katsomassa kauppoja, ja samalla käy muuallakin, onko se asiointia? Itseasiassa Plazalle on hyödyllistä, jos iltatorilla käyvät parkkeeraisivat Plazaan. Sehän tuo uusia mahdollisia asiakkaita Plazaan.

      Mielestäni kannaotto videoineen oli hyvä!

    • Länsirannan pysäköintialue on varattu enintään 60 min pysäköintiin, liikkeiden edustat vain 30 min asiointiaikaan. Miten siis alue palvelisi kuten SSS tänään informoi, työntekijöiden pysäköintiä. Jos pysäköinti hoidetaan määräaikojen puitteissa, ei varmasti ko. alueella ole pysäköintiongelmia. Liikkeitä palvelevat myös Vilhonkadun ja Turuntien puoleiset pysäköintipaikat, mutta nekin vain rajoitusten puitteissa.
      Ongelman taitaakin aiheuttaa tuo pitkäaikainen vaikkapa koko päivän kestävä työntekijöiden pysäköinti, johon tarkoitukseen paikkoja ei ole tarkoitettu.
      Lopputuloksena on, että nuo 14-15 ruutua poistuessaan paviljongin tieltä, eivät ole ongelma kadunvarren liikkeille. Liikeluettelossa oli valtaosa liikkeitä, joissa asioidaan eri tavoin eli eivät ole ns. kivijalkaliikkeitä kadun varrella. Tämä vaan huomioitavaksi siksi, että puhutaan oikeista asioista.
      Katsotaan nyt, millainen paviljonki paikalle on kaavaehdotuksessa suunniteltu ja otetaan sitten kantaa, eikä heti etukäteen tyrmätä hienoja hankkeita. Varsinkin kun kävelykatuosuutta Vilhonkadun Plaza- Länsirannan väliltä otettaisiin kävelykaduksi, niin vielä hienompaa olisi tuo paviljonki sopivana pistäytymispaikkana toriajan ullkopuolellakin.

  • Meneekö pitkäänkin kun ravintola lopettaa kannattamattomana ja talo jää kaupungin kontolle, ja toden totta, artisti maksaa tämänkin leikin ennenpitkää..

  • En tunne kaveria, mut tykkään jo 🙂
    Jännittyneenä odotan uutta videota 🙂

  • Yrittäjät tuskin ovat kiinnostuneita siitä, onko asiakkaat henkisesti liikuntarajoitteisia vai hieman kyvykkäämpää porukkaa. Ostovoima ratkaisee. Muuten kyllä videossa oli 3 minuuttia 56 sekuntia pelkkää asiaa, jonka torjunnassa epäolennaisiin mahdollisuuksiin, kuten Plazaan pysäköinnin luvallisuus muualla asioiville, tarttuen ei primitiivireaktiolle kannata antaa liikaa valtaa. Sen sijaan keskustan viihtyisyyden lisääminen esim. muuttamalla Vilhonkatu kävelykaduksi Plazan ja joen väliseltä osuudelta, toisi taatusti enemmän asiakkaita kuin 14 auton parkkeerauksen siirtyminen hieman kauemmas jokirannan parkkipaikalta. Etenkin, kun suurimman osan ajasta alueella on vapaita paikkoja.

  • Hih, mahtava video! Kerrassaan loistoveto Jarilta, ja täyttä asiaa joka sana.

  • Voisi testata asiaa rakentamalla kesäksi 14 paikan kokoisen olutterassin tai muun houkuttimen.

  • Ihmettelen kyllä, mitkä ovat ne ”Länsirannan yritykset”,joille parkkipaikka on ongelma. Siinä ovat Vanha Mestari, Subi, Kafe Rio, apteekki, pankki, Artikki, auki 3-4 pvä viikossa. Marimekko outlet,lauantaisin. Turkisateljee, Rosmarinus ja Merinell! Ainoa,joille liikunta voi ongelma,on apteekin asiakkaat. Kuitenkin olen kuullut,että myös Muotikadulla on pysäköinnin tarvetta kartoitettu? Heitä lähin on Farmoksen kenttä. Onko oikeasti pakko vastustaa? Ja jos,niin miksi? Ihan itsekin ihmettelen!

  • Hyvä Jari Laine. Voit tehdä testin myös niin että otat toriostokset, kolme alle kouluikäistä lasta ja lastenvaunut ja kokeilet onneasi joku kiva sadepäivä, niin saat myös toisenlaista perspektiiviä mielipiteeseesi.

    • Onko pakko mennä silloin sadepäivänä? Onko peruna niin paljon parempaa kuin Prismassa?

    • Paljonko torilla näkyy porukkaa kolmen lapsen kanssa sateella nyt, kun paikat on olemassa?

    • Harvoin näkee kolmea taaperoa äitinsä kanssa perunaostoksilla sadepäivänä torilla nytkään. Keksipä joku parempi, äläkä lokaa aitojen Marttojen mainetta:)

      Tämä video pelasti päivän, lisää tällaisia:)

  • Pirjo, et ehkä halunnut suoraan sanoa mutta ilmeisesti Salossa tarvitaan kaksi yrittäjäyhdistystä. Ne ”A-laiset”, jotka ovat jämähtäneet vanhoihin Gorbatshov-Nokia-aikoihin ja sitten toisena ryhmänä ne, jotka haluavat uudistuksia Salon uuden nousun mahdollistamiseksi. Nuo parkkipaikat lienevät tässä vain yksi hätäisesti keksitty tekosyy.

  • Tuo Jaanan kommentti on mielenkiintoinen. Jos yksityinen ihminen rakentaa yrityksellensä tilat ja menisi konkurssiin, niin kuinka se rakennus jäisi kaupungin kontolle.

  • Tämä nuori terve mies provosoi tahallaan. Unohti tarkoituksella ne oikeat, eli fyysisesti liikuntarajoitteiset kulkijat (huom. ei kaikilla ole invapysäköintilupaa) jotka tarvitseva lähellä olevia pys. paikkoja. Länsirannan P-paikat palvelevat varsinkin torilla asioivia.
    Voitaisiin tietysti tehdä alakertaan juottola ja yläkertaan ilmainen parkkihalli tai toisin päin.

  • Salolaisilla vanhemman polven yrittäjillä on piintyneenä käsityksenä, että asiakkaan tulee päästä omalla autollaan aivan liikkeen ovelle. Muuten asiakas ajaa heidän pelkojensa mukaan vaikka Raisioon hakemaan tarvitsemansa palvelun tai tavaran. Tämä käsitys kuuluu 1900-luvulle. Kannustaisin näitä somessa kovaa meteliä pitäviä yrittäjiä hyväksymään sen, että nuoremmat polvet arvostavat yhä enemmän viihtyisää ympäristöä, jossa on kätevää ja miellyttävää poiketa vaikka kävellen eri liikkeissä ilman, että pitäisi kiukutella auton pysäköinnin kanssa.

  • Hyvä video, aivan erinomainen! Minun puolesta koko keskustan voisi tehdä kävelykaduksi. Parkkipaikat kokonaan pois.

  • Miksi mennä yleensä keskustaan tekemään mitään ostoksia, muuallekin pääsee ja helpommin autolla, eli laittakaa kaikki parkkipaikat pois ja kävelkää ees-taas.
    No jos ihan asiaa, niin varmaan Plazan yrityksillä, jotka maksavat parkkihallin ylläpidosta on jotain asiaa sanottavaksi moisesta parkkipaikan vapaakäytöstä, eli kyseessä ei ole yleinen parkkipaikka vaan yksityinen, eli ajanko auton parkkiin sinun pihaasi, jos käyn kurkkaamassa ikkunastasi.

    Pitäkää joku tolkku mielessä näissä. Mihin tämä kaikki johtaa? No se johtaa tiukempaan pysäköinnin valvontaan ja juuri siihen asiakaskatoon sekä pysäköinnin maksullisuuteen jne.

    • Kuten tuossa aiemmin totesin, eletään jo 2010-luvun loppua ja 1980-luvun käsitykset asiakkaiden käyttäytymisestä ovat vanhentuneita ja vanhentuvat edelleen. Suurilla ikäluokilla saattaa edelleen olla taipumusta auton kanssa sompailuun, mutta seuraavat maailmaa nähneet ikäpolvet osaavat arvostaa viihtyisää ja ihmisläheistä ympäristöä ja helppoa sekä miellyttävää asiointia. Tähän nuorekkaaseen näkökulmaan ei kuulu se, että olisi saatu omahyväisesti ja stressaantuneena viimein pysäköityä auto liikkeen oven eteen.

      • Pahimmillaan se hyper-marketin parkkipaikka on kauempana marketin ovesta kuin tori Plazasta, puhumattakaan matkasta siitä marketin ovelta sinne takanurkan maitohyllylle.

  • Onpa erikoista keskustelua parkkipaikoista. Mitähän vuosikymmentä eletään? Miten kapeasti jotkut yrittäjätkin ajattelevat? Pitäisi nähdä ennemmin mahdollisuuksia kuin mörköjä.

  • Kyllä naurattaa! Parkkipaikkoja 12 paikan edestä on joka ilmansuunnassa kyseisestä paikasta.

    Tämä nyt Hienoa ja tyylikästä jokirannan hyödyntämistä. Aivan mahtavan ihana idea, Tervetuloa paviljonki ja uudet yrittäjät.

    Ja tori torina, ilman yksityisten kiinteitä rakennuksia.

  • Jos saataisiin torin varrella parkkeeraajat ensin käyttämään sitä parkkikiekkoa ja noudattamaan jopa sitä maksimiaikaa, niin parkkipaikkoja olisi käytettävissä useammille torikävijöille.

    Viikko sitten torstaina puolen päivän aikaan näin huimat kaksi parkkikiekkoa käytössä! Siis ihan torin varrella.

    Onko joku nähnyt enemmän?

    • Salon poliisia ei pysäköintivalvonta kiinnosta. Aikanaan Liikkuva poliisi sitä teki Salossa käydessään, mutta LP lopetettiin jo vuosia sitten.

  • Niin, kyllä useat torilla kävijät käyttävät sitä parkkipaikkaa torille käymiseen. 30 vuotta ajokortti mulla ollut, ehkä 50 prosenttia tapauksista kun olen etsinyt parkkipaikkaa ko. alueelta, olen ajanut muualle. Esimerkiksi käyn aina Kuninkaantien apteekissa, olisi vähän hoopoa käydä siellä, jos parkkeeraan ahtaaseen Plazaan – parkkipaikkoja lisää, ei yhtään pois !

    • Hienoa, että ravintolahanke sai aikaan vilkkaan keskustelun, jossa ei ole kyse pelkästään ravintolasta, vaan isommasta keskustan liikenteellisestä kokonaisuudesta.

      Suomessa on vajaat 10 vuotta sitten tehty linjaus, jonka mukaan kävelyn ja pyöräilyn osuutta lyhyillä matkoilla kasvatetaan 20% yksityisautoilun kustannuksella. Onhan todettu, että valtaosa kaupunkien autolla tehdyistä ajomatkoista on enintään muutaman kilometrin mittaisia. Tavoitetta tukemaan on laadittu ja hyväksytty Salon kaupungin kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma 2016.

      Johdonmukaisesti toimien parkkipaikkoja ei keskustoissa lisätä, vaan kaupunkirakennetta kehitetään jalankulkua ja pyöräilyä suosivaksi. Salosta ei tilastotietoa taida olla olemassa, mutta ainakin pääkaupunkiseudulla kehitys kulkee tavoitteen kannalta oikeaan suuntaan. Lihasvoimalla tapahtuva kulkutapa onkin todettu maamme kilpailukykyä parantavaksi tekijäksi, onhan liikkumattomuus yhteiskunnamme kenties pahin terveysongelma. Jalankulun ja pyöräilyn määrän kasvattamisen bonuksena saadaan viihtyisämpi ympäristö sekä päästövähennykset, joille saatiin hiljattain EU:sta erikseen tiukat tavoitteet.

      Tämä on siis kehityksen suunta, jota vastaan taisteleminen on mielestäni vastuutonta. Siksi kannattaa miettiä omia tottumuksia ja mahdollisuuksia korjata niitä niin ympäristön kuin oman terveydenkin kannalta kestävämpään suuntaan sen sijaan, että miettii syitä olla vähentämättä auton käyttöä. Onhan jokainen lihasvoimalla tehty matka yksityisauton käytön sijaan pois autoliikenteestä ja parkkipaikkoja viemästä. Tätä faktaa ei pidä yrittää kumota sillä, että tavoitteena olisi kokonaan luopua autoilusta. Samoin kannattaa välttää ajamasta itseään kuoppaan, jossa pohtii syitä olla muuttamatta omia tottumuksiaan. Kyse on auton käytön vähentämisestä ja siinä taatusti on Salossakin valtava potentiaali. Sen hyödyntämistä ei pidä vastustaa varaamalla keskustasta lisää tilaa tehottomimpaan mahdolliseen käyttötarkoitukseen eli autojen pysäköintipaikkoihin.

  • Kannattaisko lähteä johonkin oikeaan kaupunkiin ihmettelemään pysäköintiä.
    Salon kaupunki saisi miljoonatulot parilla parkkipirkolla ja muutamalla pysäköintikielto merkillä.
    En ole koskaan ollut Salossa niin että pysäköinti olisi ollut jotenkin hankalaa.
    Tosin ruuduttomissa parkkipaikoissa Salossa on autojen välissä tolkuttomat välit joten saattaa paikoitellen ahdasta ollakkin.

    • Eikös tätä kunnallista pysäköintivalvonta-asiaa ole pyöritelty vuosien mittaan lautakunnassa ja aina on lopputulema ollut, ettei kannata näin pienessä käpykylässä. Miljoonatulot, hah. Ehdotankin, että kaupunki palkkaa nimimerkin ”cityparkki?” tahkoamaan niitä miljoonia. Palkka voisi muodostua työttömän peruspäivärahan suuruisesta perusosasta ja tulokseen perustuvasta lisäosasta, joka laukeaa vasta kun kolkutellaan miljoonatuloja.

      • Paapat ratissa, ei invamerkkiä lasissa. Hassunhauska musta teksti keltaisella pohjalla pysäköintirajoitusmerkin alla: pysäköinti sallittu Inva-takselle…oliko 9-17, jälkimmäinen kellonaika jäi hyvin mieleen, kun olin liikkeellä ennen klo 15. Että jos valvonta ei kannata, niin voitaisiko salolaiset opettaa ymmärtämään liikennemerkkejä? Saisiko sillä työllistettyä vaikka pari 4H-nuorta?

  • Mitä tahansa muutoksia keskusta-alueen liikkumiseen ja pysäköintiin toteutetaankaan, on syytä käyttää huolellista harkintaa. Haluttiin tai ei, osa asiakaskunnasta suosii kohteita, joiden lähelle pääsee omalla autollaan.

    Harmillloinen esimerkki keskustan vilkkauden näivettymisetä löytyy vaikkapa Loimaalta. Ennen hyvin vilkkaan torikorttelin tilanne on muuttunut oleellisesti, kun suuret kaupat asiakasvirtoineen ovat siirtyneet sivummalle. Kun monet asiakkaat eivät enää liiku torin ympäristössä, kärsivät alueen kivijalkaliikkeet tilanteesta, kovastikin. En oikein usko, että tuolla tilanne oleellisesti kohenisi, vaikka torin ympäristö kaikkinensa julistettaisiin kävelyalueiksi.

    Salossa tori on ainakin kesäaikaan vahva vetovoimatekijä, jonne liikkuminen on tavalla tai toisella mahdollistettava tolkullisesti. Ei kaikkien parkkipaikkojen ole pakko olla aivan torin vieressä, mutta riittävän laajat ja helposti saavutettavat tilat on syytä olla kohtuullisen kävelymatkan etäisyydellä. Varmasti vielä pitkään tulee kuitenkin keskusta-alueelle meitä sivummalla asuvia, jotka johonkin automme kernaasti pysäköisimme.

    Tärkeää olisi tunnistaa, millaiset reitit sallittuine ajosuuntineen, pysäköintialueineen ja jatkoliikkumisineen (=kävely kohteeseen ja sieltä takaisin) palvelevat fiksulla tavalla niin yrittäjien, yritysten työntekijöiden kuin asiakkaidenkin tarpeita. Tietenkin maailma muuttuu kaiken aikaa ja mikä tahansa nyt järkevältä vaikuttava malli saattaa jo 10 – 20 vuoden kuluttua vaikuttaa aikansa eläneeltä. Ehkä ei siis kannata mitään kiveen hakattuakaan pitää ikuisiksi ajoiksi kiveen hakattuna.

  • Tuli vaan mieleen, että
    eikö sitä upeaa, kaunista paviljonkia voisi rakentaa joen yli. Käynti kummaltakin puolelta ja parkkipaikat jäisi niitä kipeästi tarvitseville!

    • Taitaisi olla tuollaisen sillan rakentamisella jotain vaikutusta hankkeen kustannuksiin. Toisaalta jos joki rantoineen peitettäisiin ravintolalla, ei nykyistä hienoa ympäristöä enää olisi jäljellä. Tulisi ihan parkkipaikaksikin kelpaavaa tonttimaata runsaasti keskustaan. Siitä vasta yrittäjät tykkäisi.

    • Katetaan koko joki betonikannella siltojen väliltä, ja kiinteistöyrittäjä ”A” rakennuttaa sen päälle tornitalon, ravintolamaailman ja elämyspuiston.

      Saa eräs yrittäjäpuolue myös provikkansa bisneksestä.

  • Kyllä täytyy hattua nostaa sille yrittäjäpariskunnalle, jos tähän negatiivisten kaupunkiin uskaltavat investoida 1,5 miljoonaa. Minä ainakin tulen asiakkaaksi paviljonkiin. Toivotaan, että on muitakin. Minä jätän auton useimmiten toiseen päähän keskustaa ja kävelen rauhassa kaupungin läpi.

  • Kuinkahan moni ostoskeskuksessa asioiva laskee askelten määrää, kun käy ostoksilla eri liikkeissä. Mukana voi olla ne kolme lasta.

    Tosin ostarissa ei tarvitse olla sään armoilla, mutta suurin osa valittaakin, ettei pääse liikkeen eteen autolla.

  • Hieno video, unohtui vaan pieni sivuseikka, että Plaza on yksityinen parkkitalo, jonka paikoitus on tarkoitettu kauppakeskuksessa asioiville, se ei ole kaupungin parkkipaikkaa. Tämä siitäkin huolimatta vaikka siellä olisikin suuri määrä paikkoja tyhjänä.

    Toinen huomioitava seikka on kellonaika. Tulepa tarkastamaan länsiranta ja sen lähistön parkkipaikat vaikka kello 11-14 tilanne on hyvin erilainen.

    Monta kertaa Saloa ja sen parkkipaikkatilannetta verrataan isompiin kaupunkeihin? Miksi? Sama kun vertaisi omenaa ja vesimelonia. Salon kokoisessa kaupungissa kun joukkoliikenne on olematonta, kaupungin vetovoimaisuus ja toimivuus on juuri siinä, että autolla pääsee minne tahansa.

    Pitää myös muistaa, että Salossa on jo kärjistäen joka toinen liike parturi tai ravintola. Mihin tarvitsemme vielä yhtä lisää? Tehdään mieluummin jotain uutta mitä Salosta ei vielä löydy.

    Viimeisenä haluaisin tuoda esiin asian, joka on unohdettu tyystin. Länsirannassa asuvana parkkipaikkojakin enemmän korostaisin maiseman muutosta. Vaikka rakas jokemme onkin melko ruskea, katselen sitä mieluummin ikkunasta esteettömästi kuin paviljonkiravintolaa, joka hyvin suurella todennäköisyydellä ajautuu nopeasti konkurssiin. Emme halua olla kehityksen jarruna, toivomme ainoastaan, että asioita harkittaisiin. Miettikää oikeasti! 1,5 miljoonaa, ja tämä pitäisi tuottaa Salon kokoisessa kaupungissa. Kesällä, ehkä. Syksyllä ja talvella, aivan toivotonta.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *










Uutiset
STT
Arkisto