Poliisihallitus myöntää: Huoli FB-ryhmästä ”Aarnion kaltaisena uhkana” tuotiin tietoon

0

Poliisihallitukselle kerrottiin, että poliisin suljetusta Facebook-ryhmästä ”voi muodostua poliisille seuraava Aarnio-keissi”, sanoo poliisiylijohtajaa sijaistava Tomi Vuori.
Tämä tapahtui helmikuussa. Vertaus toistettiin myös Poliisiammattikorkeakoulun seminaarissa, jossa myös oli Poliisihallituksen virkamiehiä.
– Jopa minä olen tiennyt huolen siitä, että tämä voi olla uusi Aarnio. Semmoinen huoli on tänne tuotu, Vuori sanoo.
Rikoksista tuomittu Helsingin huumepoliisin entinen päällikkö Jari Aarnio on aiheuttanut lommon Helsingin huumepoliisin ja koko laitoksen uskottavuuteen.
Vuoren mukaan tietoja ei pidetty niin yksityiskohtaisina, että Poliisihallitus olisi alkanut selvittää Facebook-ryhmän kirjoittelua.
Long Play -verkkojulkaisu kertoi lauantaina, että poliisien Facebook-ryhmässä on avoimen rasistista kommentointia.
Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen on kommenteissaan systemaattisesti kiistänyt, että hänellä olisi ollut kirjoittelun sisällöistä, luonteesta ja yksityiskohdista tarkkaa tietoa tai hälyttäviä havaintoja. Hän sanoi STT:n sähköpostihaastattelussa viikonloppuna, että puuttumisen edellytykset täyttävää tietoa ei ollut kenelläkään Poliisihallituksessa.
STT:n tietojen mukaan Helsingin poliisi on varoittanut ainakin kahteen otteeseen Poliisihallituksen väkeä Facebook-ryhmästä ja yhdessä tilaisuudessa esittänyt myös kuvakaappauksen ryhmän keskustelusta.
Kolehmainen on sanonut selvittävänsä Poliisihallituksen toiminnan asiassa. Yksittäisten poliisien kirjoittelua ryhmässä arvioi Valtakunnansyyttäjänvirasto.

Professorin mielestä poliisien FB-ryhmä ei kuulu yksityisyyden suojaan

Poliisihallitus olisi voinut puuttua tiukemmin poliisien Facebook-ryhmän kirjoitteluun, arvioi työoikeuden professori Seppo Koskinen STT:lle. Koskisen mukaan nykyisten ja entisten poliisien suljettu ryhmä on perustettu tosiasiallisesti työperusteisesti eikä kuulu yksityisyydensuojan piiriin.
Poliisihallitus on vedonnut siihen, että virkamiesoikeudellisten toimien toteuttaminen on työnantajien eli poliisilaitosten vastuulla. Poliisihallituksen näkemyksen mukaan esitutkintaviranomaisten valtuuden käyttämiseen olisi puolestaan pitänyt olla pelkän rikosväitteen lisäksi jotain syyllisyyttä tukevaa näyttöä.
Syksyllä 2016 poliisiylijohtaja on poliisin johtoryhmässä nostanut asian esiin ja sanonut, että yksiköiden on tietojensa mukaan puututtava mahdolliseen epäasialliseen toimintaan Facebook-ryhmässä. Poliisihallituksen mukaan yksityisyyden suoja esti kuitenkin sitä tai muita yksiköitä toteuttamasta esimiesvalvontaa, tutkimasta ryhmän kirjoittelua ja saamasta lisätietoa yksityiskohdista ennen Long Play -verkkojulkaisun kuvakaappauksia.
– Tässä on se haaste, että pääsäännön mukaan emme pääse sinne kanavaan seuraamaan keskustelua, poliisiylitarkastaja Mikko Eränen Poliisihallituksesta sanoo.
Koskisen tulkinnan mukaan työntekijän yksityisyyden suojaan vetoaminen ei toimi. Hänen mukaansa poliisimiehillä on myös velvollisuus vastata kysymyksiin siitä, tapahtuuko ryhmässä rikoksia vai ei. Tällä perusteella voidaan aloittaa vähintään selvitys siitä, onko rikosepäilyyn aihetta.
– Ilman muuta tuollainen asia olisi pitänyt selvittää, Koskinen sanoo.
Koskinen vertaa poliisien Facebook-ryhmää toiseen vastaavaan, johon hän itse kuuluu.
– Kun poliisit perustavat tällaisen Facebook-ryhmän, se ei ole yksityiselämän piirissä. Se on perustettu ammattimerkityksessä samalla tavalla kuin meidän juristienkin ryhmä, Koskinen sanoo.
Koskisen mukaan toimintaa on muutettava, jos keinoja puuttua Facebook-ryhmään ei löydy.
– On vain oman aseman puhtaana pitämistä ajatella, että ylempien viranomaisten puolesta ei voida tuollaisille ryhmille mitään. Jos Poliisihallituksella ei ole keinoja puuttua asiaan, keinot siihen on luotava.


Korjattu aiempaa uutista klo 21.20: Varoituskerta Helsingin poliisissa oli Poliisihallituksen antamien tietojen mukaan helmikuussa, ei vuosi sitten.

STT

Kuvat: