Ylämenu
Menu
Uutiskirje

Vanheneva maailma

REIMA SUOMI. Tilastot maailman väestön vanhenemisesta ja sen seurauksista ovat karua luettavaa.
Tulevaisuuden maailma laajoine vanhuusväestöineen tulee olemaan kovasti erilainen paikka kuin nykyinen. Vanhuuden määritelmä on tietysti hankala. Joskus ja vielä nykyäänkin joissain maissa vaikkapa 40-vuotias tulkittiin ja tulkitaan vanhaksi, mutta yleensä raja laitetaan 60 ikävuoteen.

YK:n väestöraportin mukaan vuonna 2050 maailmassa tulee olemaan 2,1 miljardia 60 vuotta täyttänyttä ihmistä ja 434 miljoonaa 80 vuotta täyttänyttä ihmistä, kun tämän päivän luvut ovat 901 miljoonaa ja 125 miljoonaa.
Meitä eurooppalaisia eikä varsinkaan suomalaisia vanheneminen ei koske niin rankalla kädellä kuin monta muuta maata ja mannerta. Meillä vanhuusväestön osuus on jo valmiiksi melko korkea. Suurimmat vanhan väestön kasvupyrähdykset tullaan näkemään köyhemmissä maissa ja muissa maanosissa kuten Aasiassa ja Afrikassa. Euroopassa ja Suomessa vanhusväestön osuus kasvaa, mutta ei niin nopeasti kuin näissä paikoissa.
Kaupungistuminen lisää pitkäikäisyyttä. Maatalous- ja vastaava työ on edelleen kuluttavaa ja raskasta, ja se näkyy maaseutuväestön lyhyempänä elinikänä kaupunkilaisiin verrattuna.
Toisin kuin yleisesti luullaan, pitkää ikää meille eivät ole suoneet lääkärit vaan ensisijaisesti insinöörit.  Kaiken kaikkiaan parantuneet elinolot ovat suoneet meille lisävuosia: kunnon asunnot, lämmitykset, vesihuollot ja viemäröinnit, sähkö ja helpottunut liikkuminen – nämä ovat keskeisiä eliniän pidentäjiä.
Toki parantuneella ravinnolla ja myös lääketieteellä on keskeinen rooli. Lääketieteessä erityisenä eliniän parantajana pidetään antibiootteja. Maailmanlaajuisesti suuria tappajia ovat huono ilma ja likainen vesi.

Vanhuus tuo ongelmia, joita ei ratkaista pelkästään lääketieteellä tai tekniikalla. Yksinäisyys on yksi vanhusten keskeinen ongelma, eikä siihen saada kuin korkeintaan helpotusta esimerkiksi sosiaalisen median kautta.
Kaiken kaikkiaan yhteiskunnan massiivinen digitalisoituminen on suuri haaste vanhuksille: jossain vaiheessa näkö ja motoriikka ei riitä hyvänkään käyttöliittymän operointiin, matkapuhelimen pienestä näytöstä ja näppäimistöstä nyt puhumattakaan.
Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että pitkä elämä ei ole itsetarkoitus, vaan pitkä hyvä elämä. Hyvyys on subjektiivinen asia, mutta se tarkoittaa keskeisten toimintakykyä ehkäisevien sairauksien ja vammojen poissaoloa.
Pyörätuoliin sidotut tai vaikkapa täysin sokeat ihmiset voivat hyvinkin kokea elävänsä normaalia ja täysipainoista elämää, toisaalla jokin pienikin psykologinen oireyhtymä saattaa suistaa yksilön koko elämänhallinnan suureen kriisiin.

Kirjoittaja on tietojärjestelmätieteen professori.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *










Uutiset
STT
Arkisto