Ylämenu
Menu
Uutiskirje

Verkossa on reikiä

JARMO LEHTO. Suomen Yrittäjien nettiuutisen mukaan 83 prosenttia suomalaisista aloittaa tuotteen tai palvelun etsimisen verkosta.
Tähän nähden yritysten suhtautuminen netissä luomaansa mielikuvaan on hämmentävän leväperäistä.
Kehnointa palvelua on, ettei yhteyttä ottaneeseen kuluttajaan reagoida millään tavalla. Kolme neljästä kuluttajasta kertoo huonosta palvelusta ystävilleen.

Vajaa vuosi sitten etsin sähköliikettä tekemään muutamia kodin asennustöitä. Työt eivät olleet isoja, mutta kokosin nippuun pienempiä hommia, joiden yhteishinnaksi arvioin pari, kolme sataa euroa.
Seuloin sopivaa yritystä netistä – eli käyttäydyin juuri niin kuin valtaosa nykykuluttajista.
Verkkohaulla löysinkin nopeasti sopivalta tuntuvan firman, joka mainosti tekevänsä ”kaikkia alan töitä yrityksille ja kotitalouksille”.
Täytin yrityksen kotisivujen yhteydenottolomakkeen luetellen myös tarjolla olleet työt.
Kun viikko oli kulunut, ei firmasta ollut kuulunut mitään.

Kulmiani kurtistellen kaivoin netistä toisen firman kotisivut. Täytin jälleen yhteyslomakkeen työnkuvauksineen.
Muutaman päivän jälkeen päättelin, ettei minun töistäni tai rahoistani oltu tälläkään kertaa kiinnostuneita.
Päätin yrittää netissä vielä kerran – jälleen tuloksetta.
Kolmen viikon hammastenkiristelyn jälkeen en ollut saanut yhdeltäkään yritykseltä vastausta yhteydenottopyyntöihini. Eikä niitä ole tullut tähän päivään mennessä.
Neljättä kertaa en suostunut pelleksi. Kaivoin esiin paikallislehden ammattihakemiston ja soitin ilmoituksessa olleeseen numeroon.
Yrittäjä (jolla ei ollut kotisivuja) vastasi oitis. Pari päivää myöhemmin hommat oli asiallisesti hoidettu.

Viimevuotiset kokemukset palasivat mieleeni, kun vaimo etsi netistä sopivaa ravintolaa sukulaisporukan syömingeille.
Kävi nimittäin niin, että hän täytti nettisivulta löytyneen yhteydenottolomakkeen, muttei saanut kahteen viikkoon vastausta.
Puhelimeen ravintolasta kyllä vastattiin, ja todettiin pienen tauon (lue: selaamisen) jälkeen, että ”jaa, näyttää tänne sellainen tulleen”…
Tuttu neitokainen kertoi pari viikkoa sitten etsineensä ensi vuodeksi hääpaikkaa, muttei ollut saanut vastausta nettilomakkeella tammikuussa jättämäänsä yhteydenottopyyntöön…

Jos meillä lähipiirissä on vuoden sisältä tällaisia kokemuksia yritysten halukkuudesta lukea omia lomakkeitaan, niin paljonko vastaavia kuluttajakokemuksia mahtaa olla yhteensä?
Oli välinpitämättömyyden syynä viitseliäisyyden puute tai osaamattomuus, harva kuluttaja sietää kahdesti tällaista kohtelua.
Jos tarjottu työ ei kiinnosta, kohtelias ”emme nyt valitettavasti ehdi tarttua tarjoukseenne” riittää ainakin minulle.
Mikäli kyse on osaamattomuudesta, on tilanne hankalampi. Onko firmoille markkinoitu hienoja kotisivuja, mutta jätetty niiden käyttö opettamatta?
Kirjoittaja on toimittaja.

3 vastausta: Verkossa on reikiä

  • Nettiä käytetään sen puhelinnumeron etsimiseen mutta yhteydenottolomakkeita ei lue kukaan päivittäin kuin hyvin harvassa organisaatiossa, siksi sen käyttö ei kanna hedelmää useinkaan.
    Lomakkeilla ym palautevälineillä tulee liikaa roskaa, puhelimella harva alkaa potaskaa suoltamaan.
    Puhelimella soittaessa on sitten virhe alkaa kysymään ja tinkimään heti hinnasta, sellaisen kyselijän pyyntö saattaa mennä sinne alalaatikkoon.

  • Tyypillistä Salon toimintaa, minulla on aivan uskomattomia kokemuksia Salon liikkeiden asiakaspalvelusta.

  • Itsellänikin on kokemusta nettisivujen yhteydenottolomakkeen kautta hoidetusta asiasta. Lähetin avoimen työhakemuksen, josta ei koskaan kuulunut mitään. Ei myöskään ollut mitään yhteystietoja, johon olisi voinut soittaa ja kysellä asian perään.

    Vähän myöhemmin sain toista kautta tietää samasta firmasta henkilön nimen, joka hoitaa oman alani asioita. Lähetin tälle sähköpostia ja ennen kuin ehdin perään soittaa, istuin haastattelussa työtarjouksen ääressä. Varsin helppo tapa on siis hoitaa työnhaku netin kautta, jos työnhausta tulee työttömille velvoite ja kokee velvoitteen työläänä. Tärkeämpi opetus on se, että edelleen tässä yhteiskunnassa asiat hoituu ihmisten suoran ja kahden keskisen kommunikoinnin kautta. Reaalimaailmasta vieraantuneiden kehityskonsulttien toiveista huolimatta tietokoneiden avulla mekanisoidut järjestelmät ei edelleenkään tee yhtään mitään.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *










Uutiset
STT
Arkisto