Ylämenu
Menu
Uutiskirje

Yrityssalo muutti Salo IoT kampukselle

Salon elinkeinoyhtiö Yrityssalo Oy on muuttanut juhannusviikolla Salo IoT kampuksen tiloihin Joensuunkatu 7:ään. Yhtiö on vuokrannut uudet toimitilat Kuutio-rakennuksesta pääsisäänkäynnin lähistöltä. 12 työntekijän käytössä on 300 neliömetrin avokonttori.

Toimitusjohtaja Jyrki Sjöholmin mukaan Nokian ja Microsoftin vanhat tilat tarjoavat inspiroivan työympäristön ja hyvät tilat erilaisiin neuvotteluihin ja kokouksiin. Yritysneuvojat ottavat asiakkaita vastaan sovitun mukaan joko asiakkaan omissa tiloissa tai kampuksella. Yrityssalon uusiin tiloihin on kulku aina vastaanoton kautta, joten tapaaminen on syytä sopia etukäteen tai ilmoittaa tulostaan.

Jyrki Sjöholm korostaa, että yhtiön asiakkaista valtaosa toimii IoT kampuksen ulkopuolella. Yrityssalon henkilöstö kiertää kentällä kuten ennenkin, ja tilaisuuksia järjestetään edelleen eri puolilla Saloa.

 

 

 

12 vastausta: Yrityssalo muutti Salo IoT kampukselle

  • Hyvät on perustelut, ja onneksi me veronmaksajat kustannamme. Tämä yhtiö on esimerkki, miten 100% yhteiskunnan rahoittama Oy on yrityssalaisuuksien suojassa.

    Oy:n antama hyöty on jopa yrittäjille hieman tuntematon. Tilinpäätöksistäkään ei julkaista kuin PRH:lle pakolliset yhteenvedot. Tarkastajat tekevät työtään, mutta heidänkin mahdolliset huomautukset jäävät vain pöytäkirjojen liitteiksi.

    Ellei lakia muuteta, myös tulevien sote-yhtiöiden toiminnat jäävät veronmaksajilta pimentoon. Mallia testattu Länsimetro Oy:ssä. Avustavista ÄRM-rahanjaosta julkaistiin juuri sen verran kuin EU-säännöt vaativat.

  • Aavistin jo silloin näin käyvän, kun tilojen osto alkoi varmistua ja oli tieto, että nykyinen Yrityssalon vuokrasopimus menee yli vuoden päähän.

    Sana ”inspiroiva” selventää koko kuvan. Psykologisesti sanontoja lainaten ”voittajan joukkueessa haluavat kaikki olla” ja ”on kiva olla yhteisössä, jossa on muitakin samankaltaisia” eli ihminen vain on tällainen.

    Mikäli kustannuksia tästä ajasta ei aseteta takautuvasti ja nykyisille tiloille löydetään uusiokäyttöä (epätodennäköistä), niin tilanne on hyväksyttävissä. Ehkä yhtiöitä, joissa Salo on mukana kannattaisi jatkossa tarkastella myös (maksullisten) tilinpäätöstietojen perusteella.

  • Tällaisista uutisista muistuu väkisinkin mieleen menneet tapahtumat. Ottakaamme esimerkkinä pari asiaa, kuten Kivihovi, josta vielä lähes ikuisuus maksetaan vuokraa tyhjästä tilasta, jota olisi voinut vuokrata edelleen tappioiden pienentämiseksi. Toinen mieleen tuleva tapahtuma oli konsultointikupru Yrityssalon toimitusjohtajan valinnassa.

    Salon kaupunki ei tunnu luopuvan perinteistään, vai onko kyseessä määrättyjen henkilöiden tekemisten suojeleminen? Täytyyhän kaupungin tukea kaikkia kiinteistöyrittäjiäkin verovaroistaaan, kun muuten kaikki on hyvin.

  • Hyvin on tilaa avokonttorissa Yrityssalon tärkeille ihmisille, 25 m2 per hlö. Microsoftin aikoina tungettiin suunnittelijat 4 m2 per hlö tilaan.

    • Oma loossi oli minullakin Nokian aikoina muutaman neliön luokkaa. Lisäksi oli käytössä yhteisiä tiloja, neukkareita, labroja, käytäviä, kahvitiloja, hissejä, portaita, kuntosali ym. Mielestäni tilaa oli sopivasti.

      • Kun Nokia-urani alussa tein RF-suunnittelua, niin ehdoton vaatimus silloiselta RF-suunnittelijoiden vetäjältä oli että loosissa piti olla vierastuoli, johon kolleega voi istua joko neuvomaan tai kyselemään neuvoja rauhassa. Tiedonsiirtoa siis. Ei mahtunut enää viime vuosina…

  • Noh, kun kattoo Yrityssalon tapahtumakalenteria, niin inspirointia todella tarvitaan! Niillä tempuilla, mitä tämä hyvävelikerho tarjoaa ei kyllä Salon elinkeinoelämä vilkastu – ei tipan vertaa! Uuden yrityksen perustamiseen liittyvät palvelut saa vaikka tilitoimistosta ja muu touhu on sellasta populistista diipadaapaata, että sen voi kuka tahansa amatööri aloitteleva konsultti tai opiskelijaporukka tuottaa murto-osalla siitä kustannuksesta, mitä Yrityssalon pyörittäminen maksaa veronmaksajille!

  • Tälläkin manööverillä yritetään saada IOT-kampuksen käyttöastetta hieman ylöspäin kun sitä luonnollista kysyntää ja tarvetta ei ole.

  • Salo voisi esittää Suomen ilmailumuseolle siirtymistä Vantaalta kylmistä tiloista Meriniittyyn. Vuokrasopimus on päättymässä ja uudet lämpimät tilat maksaisivat 20 M€. Vantaata asia ei kiinnosta. Nyt matoa koukkuun!

  • Salo on Suomi-mafian pääkaupunki. Italian ja Sisilian pojilla on paljon oppimista, miten yhteiskunnan verorahoja vedetään omiin taskuihin.

    Vuonna 2006 silloinen ”yrityssalo” maksoi ”konsultille” 12 000 euroa selvitystyöstä sokeritehtaan muuttamisesta etanolitehtaaksi. Paikallinen lehti kirjoitti ja kehui hienoa asiaa maasta taivaisiin, konsultti vaan oli unohtanut kysyä tehtaan omistajalta, mitä tehtaalla tehdään sokerintuotannon loputtua (ei ehkä osannut tanskan kieltä eikä englantia). Loppu hyvin, kaikki hyvin, konsultti sai palkkionsa eikä kukaan huudellut perään.

    Näitähän tapauksia Salossa riittää Yrityssalon toimitusjohtajan valinnoista aina TE-toimiston vuokrasopimuksiin.

  • Yhteiskunta maksaa. Yrityssalon kuntalaskutus 605 000 euroa vuodelta 2016. Lisäksi jotta saadaan ns. EU rahaa 329081 euroa (2016) kuntien pitää panostaa hankkeesee 129 709 euroa (2016). Vuokriin on kirjattu summa joka tiettävästi pienempi kuin kaupungin maksama vuokra ko. tiloista. Kaikista huolimatta yhtiö on tuottanut kirjanpidossa voittoa 7 447 euroa (2016). Nämä luettavissa kaupparekisteriltä ostettavista tiedoista. Tuolla rahalla jo makselee konsultteja ja pyörittää kohtalaista henkilöstöä. Kaupparekisterin kertomuksessa on tilastomäärät Saloon perustetuista yrityksistä. Sivullinen saa tuntuman että kaikki on Yrityssalon ansiota. Häiritsevät asiakkaat vähenee ellei muista jatkossa ilmoittaa porttivahdille tulostaan. Historiaa sekin, kun kirjattiin asiakaskontaktiksi käynti torikahvilassa.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *










Uutiset
STT
Arkisto