Ylämenu
Menu
Uutiskirje

Ennen oli paremmin

JUHA RUUSUVUORI. Kyllä maar ennen oli paremmin, sanottiin muinoin Kemiössä. Sananparsi ei pidä paikkaansa, vaikka saatan itsekin leikin päiten noin puhua. Yhteiskunta on kehittynyt parempaan suuntaan sekä materiaalisesti että älyllisesti, mikäli telkkarin tuijottamista ei oteta huomioon.

Yksi asia kyllä oli paremmin ennen vanhaan. Suomenruotsalaiset pystyivät hoitamaan asiansa omalla äidinkielellään valtion ja kunnan virastoissa. Se ei enää näytä onnistuvan, kun maan hallituksessakin istuu voimia, jotka tuntuvat uskovan yltiönationalistiseen vouhkaamiseen. Sanotaan, että tähän maahan mahtuu vain yksi kieli.
Miten kaksi tai kolme kansalliskieltä voisi vaarantaa maan kehityksen? Kannattaisi käväistä Sveitsissä tai Kanadassa tutkimassa asiaa. Yksikielisyyskaahotuksessa on kysymys vierauden pelosta, sulkeutuneesta mielestä ja kateudesta. Nämä kaikki ovat jarruja yhteiskunnan kehittymiselle.
Olen nykyisin yhä vakuuttuneempi siitä, että Suomen niemelle on parin tuhannen vuoden aikana muotoutunut kaksi kulttuuria, länsi- ja itäsuomalainen. Tähän on vaikuttanut rannikkomme merihistoriallinen kartoitus, johon syvennyin talvella valmistellessani tänne Taalintehtaalle tapahtumaa Kemiönsaaren merenkulku.
Suomalaisromanttisen vanhan historiankirjoituksen mukaan esimerkiksi viikingeillä ei ollut juuri mitään tekoa meidän rannoillamme. Niinhän ei sopinut olla, koska viikingit puhuivat suomen sijaan jotakin ruotsin murretta. Mutta kun asiaa silmätään hieman poikkitieteellisesti, voidaan hyvin olettaa, että viikingit (ihmisryhmät Skandinaviasta) ovat saattaneet jäädä meidän mainioille rannoillemme asumaan ja sekoittumaan kantaväestöön hyvinkin varhain. Miksipä seilata hedelmällisen Lounais-Suomen ohitse, jos kerran asuttivat Normandiankin?

Avainsana on meri, ei niinkään metsä, kun ajatellaan lounaissuomalaisen kulttuurin syntymistä.
Keskiajalla avattiin vilkkaat kauppaväylät meidän rannikoillemme, rantojen talonpojat mönstrattiin kuninkaan laivastoon. Talonpoikaispurjehduksen aikana käytiin hakemassa uusia ideoita ja tavaroita merien takaa.
Geenitutkimuksen mukaan länsisuomalaiset ovatkin geneettisesti lähempänä länsieurooppalaisia kuin kainuulaisia. Raja kulkee edelleen suunnilleen Oulun ja Haminan välillä. Rantojen kulttuuri on aina ollut erilaista, erityisesti ruotsinkielisellä alueella. Kieli kantaa kulttuuria, ja siksi olisi syytä rohkaistua puolustamaan suomenruotsalaisten asemaa.
Kuinka se tehdään? Vastuu tästä on ennen kaikkea suomenruotsalaisilla itsellään. Pitäisi puhua ruotsia meille suomenkielisille, niin saattaisimme mekin ymmärtää kielen merkityksen ja jopa oppia sitä itse. Niin kauan kuin he yrittävät puhua suomea jokaiselle tapaamalleen suomenkieliselle, ollaan tiellä kohti yksikielistä valtiota ja yksisilmäisyyden voittoa.

Kirjoittaja on Taalintehtaalla asuva kirjailija.

 

2 vastausta: Ennen oli paremmin

  • ”Kyllä ennen oli paremmin” tarkoitta varmaan aikaa ennen piispa Henrikiä.
    Onneksi ruotsin kielen ylivalta on häivytetty ja viranomaisten kanssa voi asioida suomen kielellä. Tuskin Kanadassakaan saa palvelua ranskaksi joka puolella ja Montrealin tienoilla taitaa englannin kielellä olla samoin.
    Muistanpa kun monia vuosia takaperin Hollannissa kysyin vastaantulijalta englanniksi, ja vanhempi mieshenkilö vastasi saksaksi. Sen verran saksaa ymmärsin kuin oli tarpeen vaikken sitä koskaan ole opiskellut.

  • Ruotsin kieli kuuluu sivistykseen ja on tarpeellinen myös täällä itärajalla. Me vanhat emme saaneet opiskella, kun työt oli aloitettava kaksitoistavuotiaana. Osaavatko nuoret arvostaa sitä, kuinka hyvät opiskelumahdollisuudet heillä on.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *










Uutiset
STT
Arkisto