Suomen nuorisotyöttömyys huitelee reilusti EU-keskiarvon yläpuolella

0

Vaikka Suomen yleinen työttömyysaste on pudonnut lähelle EU:n keskiarvoa, huitelee Suomen nuorisotyöttömyys reilusti unionin keskiarvon yläpuolella, ainakin jos EU:n tilastolaitoksen Eurostatin tilastoihin on luottamista.
Eurostatin tilaston mukaan Suomen alle 25-vuotiaasta työvoimasta oli toukokuussa työtä vailla 20,4 prosenttia, kun EU:ssa keskimäärin vastaava lukema oli 16,9 prosenttia.
Tilastokeskuksen tiistaina julkistamien tuoreimpien työttömyyslukujen mukaan 15-24-vuotiaiden työttömyysaste oli kesäkuussa 21,7 prosenttia, mikä oli 1,7 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuotta aikaisemmin.
Tutkijat eivät halua vähätellä nuorisotyöttömyyden ongelmallisuutta, mutta muistuttavat, että luotettavien kansainvälisten tilastojen luominen nuorisotyöttömyyden kaltaisesta ilmiöstä ei ole helppoa.
Suomen touko-kesäkuun korkeita lukuja selittää esimerkiksi oppilaitosten lukukausien päättyminen ja opiskelijoiden siirtyminen työmarkkinoille.
– Nuoret ovat aika liikkuvaa porukkaa työn ja opiskelujen välillä, minkä takia tilastoissa esiintyy paljon vaihtelua. Nuoria tulee ja menee, ja liikkuvuutta on paljon enemmän kuin vanhemmissa ikäryhmissä, sanoo Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkija Hannu Karhunen.
– Yksittäisten kuukausien pohjalta ei kannata tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä, sanoo Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen erikoistutkija Juha Tuomala.

Mallia Saksasta?

Tuomala kiinnittää huomiota myös EU-maiden ammatillisen koulutuksen eroihin. Esimerkiksi Saksassa, Itävallassa, Hollannissa ja Tanskassa ammatillinen koulutus perustuu oppisopimusjärjestelmään, minkä seurauksena opiskelijat lasketaan työllisiksi.
Tämä selittää pitkälti esimerkiksi Saksan 6,7 prosenttiin jäävän nuorisotyöttömyyden, mikä on EU:n selvästi alhaisin lukema.
Tuomalan mukaan Saksan koulutusjärjestelmän suoraviivainen kopiointi Suomeen ei kuitenkaan automaattisesti parantaisi tilannetta Suomessa. Jos opiskelijoita ei Suomen tapaan laskettaisi työttömiksi, olisivat Suomen ja Saksan lukemat hyvin lähellä toisiaan.
– Saksan koulutusjärjestelmän paremmuutta Suomeen verrattuna ei voi perustella matalammalla työttömyysasteella, Tuomala painottaa.

Nuorisotakuu epäilyttää

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus on pyrkinyt alentamaan nuorisotyöttömyyttä etenkin niin sanotun nuorisotakuun avulla.
Nuorisotakuun ajatuksena on, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi ilmoittautumisesta.
Karhunen suhtautuu epäillen nuorisotakuun kaltaisiin keinoihin. Hänen mukaansa avain nuorisotyöttömyyden vähentämiseen löytyy koulutuspolitiikasta – siitä, että koulutusjärjestelmän tuottamien työntekijöiden osaaminen vastaa nykyistä paremmin työnantajien tarpeita.
Karhusen mielestä koulutusjärjestelmän pitäisi paremmin pystyä mukailemaan työmarkkinoiden alati muuttuvia tarpeita.
– Maailma muuttuu kiihtyvällä tahdilla, koulutuspolitiikan pitäisi muuttua sen mukana. Muut keinot nuorisotyöttömyyden lieventämiseksi ovat kuin tekohengitystä tai haavan sitomista laastarilla, Karhunen vertaa.

STT

Kuvat: