Jännitys korkealla Korean niemimaalla

0

VESA JAAKOLA. Viime viikkoina maailmanpolitiikan painopiste on ollut taas kerran Korean niemimaalla. Pohjois-Koreassa on jatkettu siltä kiellettyjä ohjuskokeita ja ydinasevarustelua Kim-suvun diktatuurin pönkittämiseksi. Siellä uhmataan avoimesti muun maailman näkemystä häirikkövaltiosta, joka horjuttaa alueellista vakautta ja maailmanrauhaakin.
Nyt Pohjois-Korean diktaattori Kim Jong-un koettelee etenkin Yhdysvaltain uuden valtiojohdon hermoja. Pjongjangin ja Washingtonin välillä käydään jo kiivasta sanasotaa. Puolin ja toisin uhkaillaan jopa ydinaseiskuilla. Jännitystä lisää sekin, että vastakkain on kaksi arvaamatonta valtionjohtajaa. Miten tällaiseen tilanteeseen on ajauduttu?

Korean niemimaa on vastakohtien aluetta. Sellainen siitä tehtiin 65 vuotta sitten tuhoisan kolmivuotisen sodan jälkeen. Siitä lähtien korealaiset ovat eläneet kahdessa hyvin erilaisessa valtiossa. Etelässä Korean tasavaltaa suojelee Yhdysvallat, sotilaallisestikin. Pohjoisen diktatuurin tukijoita ovat olleet muut kommunistivaltiot, viimeksi Kiina.
Korealaisilla on pitkä sotahistoria. Viime vuosituhannella niemimaalle perustetut kuningaskunnat taistelivat keskenään valta-asemista. Sittemmin korealaiset joutuivat puolustussotiin myös ulkovaltoja vastaan, huonolla menestyksellä.
Aikavälillä 1200 – 1945 ensin mongolit, sitten kiinalaiset ja vuonna 1919 vielä japanilaiset valloittivat niemimaan ja alistivat korealaiset hallintoalamaisikseen. Isäntinä varsinkin japanilaiset syyllistyivät niin räikeisiin ihmisoikeuksien loukkauksiin, että nuo kokemukset varjostavat yhä maiden keskinäisiä suhteita. Korealaiset vapautuivat Japanin miehityksestä vasta vuonna 1945 Japanin hävittyä maailmansodassa.
Sodan viime vaiheissa Neuvostoliitto miehitti Korean pohjoisosat, Yhdysvallat puolestaan niemimaan eteläosat. Uudeksi kylmän sodan jakolinjaksi tuli 38. leveyspiiri. Sen pohjoispuolelle perustettiin vuonna 1948 Neuvostoliiton tukemana Korean demokraattinen kansantasavalta ja eteläpuolelle Yhdysvaltain suojelukseen Korean tasavalta.

Sittemmin on nähty, mitä seuraa, kun etnisesti lähes yhtenäinen kansa jaetaan kahtia, eristetään puolikkaat toisistaan ja luodaan aivan erilaiset elinolot.
Pohjoisen ”demokraattisessa kansantasavallassa” hallitusvalta on keskitetty tiukasti kommunistipuolueen johdolle, sen ylimmälle johtajalle diktatuurin tapaan. Talous on muutettu valtionyhtiöiksi ja kolhooseiksi. Kansa on orjuutettu diktaattorin nöyriksi ja pelokkaiksi alamaisiksi ja palvojiksi. Suuri osa väestöstä on rutiköyhää, miljoonat kärsivät ajoittain kuolettavasta nälänhädästä.
Niemimaan eteläpuolella Korean tasavallassa kaikki on toisin. Siellä harjoitetaan vaalidemokratiaa ja avointa markkinataloutta. Kansa saa vapaissa vaaleissa valita johtajansa ja on rikastunut menestyvässä taloudessa Aasian vauraimpien joukkoon. Eteläkorealaisen tulot ovat keskimäärin yli 20 kertaa suuremmat kuin pohjoiskorealaisella serkulla.
Molemmissa Koreoissa haaveillaan maiden jälleenyhdistymisestä. Nykyoloissa sen ehdoista on kuitenkin mahdotonta sopia. Kumpikin valtiojohto haluaisi yhdistää korealaiset omilla ehdoillaan, ei välttämättä rauhanomaisesti. Siksi Koreoiden, Yhdysvaltain ja muunkin maailman suhteet pysyvät jännittyneinä silmänkantamattomiin.

Kirjoittaja on emeritusdiplomaatti.