Ylämenu
Menu
Uutiskirje

Asiantuntijat: Arkkipiispan vaalien lasikatto voisi rikkoutua jo ensi vuonna

Evankelisluterilaisen kirkon piispojen joukkoon on kova paine saada naispiispa, sanovat STT:n haastattelemat asiantuntijat. Asiantuntijat uskovat, että jo arkkipiispan vaaleihin etsitään vahvaa naisehdokasta, joka voisi toimia johtavana piispana.
– On suuri tarve välttää tällainen all male panel -tilanne (johtopaikkojen keskittyminen miehille), Kirkkohallituksen johtava asiantuntija Kari Latvus sanoo.
Irja Askolan siirtyessä eläkkeelle Helsingin piispan virasta ei piispojen joukossa ole ainoatakaan naista. Myös kirkkohistorian dosentti Mikko Malkavaara sanoo, että naisehdokasta voitaisiin etsiä suoraan johtavan piispan tehtävään. Hän kulkisi todennäköisesti nykyisen arkkipiispan jalanjäljissä.
– Konservatiivista naisehdokasta ei arkkipiispan vaaliin varmaankaan nouse. Kyllä se on sellainen ehdokas, joka kokoaa naisnäkökulmaa ja liberaalimpaa näkökulmaa, Malkavaara pohtii.
Arkkipiispan vaalit järjestetään ensi vuoden helmikuussa. Nykyinen arkkipiispa Kari Mäkinen jää eläkkeelle ensi kesäkuusta lähtien.

Mahdolliselta ehdokkaalta tyrmäys ehdokkuudelle

Molemmat asiantuntijat pohtivat, olisivatko Helsingin piispanvaalin ehdokkaat Jaana Hallamaa ja Kaisamari Hintikka asettumassa mahdollisesti ehdolle arkkipiispan vaaliin. Heidän teologista asiantuntijuuttaan pidetään erinomaisena.
Hallamaa näkee asetelman kestämättömänä. Kuka tahansa naisehdokas olisikaan, hänestä tulisi sukupuolileimattu ehdokas.
– Kysehän on siitä, että kelpaako naisen asiantuntijuus.
– Ajattelen, että ei ole eettisesti kestävää ryhtyä ehdokkaaksi. Velvollisuuteni kohdistuvat nyt Helsingin yliopistoon, Hallamaa sanoo.
Hallamaa työskentelee Helsingin yliopiston sosiaalietiikan professorina.
Hintikka ei halua vielä ottaa kantaa arkkipiispan vaaleihin. Hintikka sanoo keskittyvänsä työhönsä Genevessä Luterilaisen maailmanliiton apulaispääsihteerinä. Myös Hintikka tunnistaa sukupuolirakenteet kirkossa.
– Helsingin piispan vaalin lopputulos aiheuttaa valtavan suurta surua ja pettymystä sekä minussa että monessa muussa sen takia, että meillä on ainoastaan miespuolisia piispoja nyt.

Piispat todennäköisiä manttelinperijöitä

Vuosina 1978-1982 arkkipiispana toiminut Mikko Juva oli viimeisin arkkipiispa, joka nousi kirkon johtoon akateemisesta maailmasta. Myöhemminkin professorin valinta arkkipiispaksi on kuitenkin ollut lähellä: Vuonna 2010 Kari Mäkinen valittiin virkaansa äärimmäisen tiukassa äänestyksessä Helsingin yliopiston Miikka Ruokasta vastaan.
Yhteiskunnallisen kehityksen valossa on Latvuksen mukaan todennäköisintä, että arkkipiispaksi nousee joku Suomen yhdeksästä piispasta, ei niinkään akateemisen maailman edustaja. Latvuksen mukaan yliopisto on etääntynyt kirkon arkityöstä aikaisempaa enemmän.
Julkisuudessa vahvoiksi arkkipiispaehdokkaiksi on esitetty Kuopion piispa Jari Jolkkosta ja Espoon piispa Tapio Luomaa.
– Jari Jolkkonen kokoaisi niin sanottua konservatiivisempaa laitaa. Tapio Luoma on taas mielletty tällaiseksi keskitien kulkijaksi, joka ei lähde liberaaleimpaan näkökulmaan, mutta jota ei voi missään tapauksessa kutsua sillä tavalla konservatiiviseksi kuin joitakin toisia, sanoo Malkavaara.
Kari Mäkisen liberaalia linjaa voisi piispastosta jatkaa Malkavaaran mukaan piispasuvun kasvatti ja Porvoon piispa Björn Vikström.
– Hänellä on sama rasite kuin isällään eli hän on ehdottomasti äidinkieleltään ruotsinkielinen ja sen takia hänet tunnetaan suomenkielisellä puolella huonommin. Kuitenkin myös hänen isästään, John Vikströmistä tuli aikoinaan hyvin rakastettu ja erittäin kunnioitettu arkkipiispa.
STT:n tavoittamat Jolkkonen, Luoma ja Vikström sanovat, että arkkipiispan vaalien ehdokkuudesta on toistaiseksi liian aikaista päättää.

Ehdokas politiikan riveistä

Mukaan arkkipiispan vaaliin on tulossa ehdokas, jota Latvus nimittää mustaksi hevoseksi. Turun entistä piispa ja kansanedustaja Ilkka Kantolaa (sd.) esitetään Demokraatti-lehden mukaan arkkipiispaksi. Kantola erosi piispanvirastaan vuonna 2005, kun hänellä paljastui olleen avioliiton ulkopuolinen suhde.
– Jos kirkko ryhtyy parjaamaan häntä menneisyyden takia, niin silloin kirkko on aika armoton. Kantolan henkilöhistoria on kuitenkin sen verran värikäs, että jotenkin sen käsittelyn täytyy tapahtua ensin, jotta päästään normaaliin vaaliasetelmaan, Latvus sanoo.
Molemmat tutkijat ovat kuitenkin sitä mieltä, että arkkipiispaksi valitaan ennen kaikkea persoona.
– Ehdokkaan kyky tuoda kirkon sanoma arkitilanteeseen, hänen persoonansa ja mediaesiintyminen kaikki vaikuttavat paljon valinnassa, Latvus pohtii.

https://demokraatti.fi/tuhlaajapojan-paluu-sdpn-kansanedustaja-ilkka-kantola-on-kaytettavissa-uudeksi-arkkipiispaksi/

STT

Kuvat:










Uutiset
STT
Arkisto