Ylämenu
Menu
Uutiskirje

Hyperloop-projekti jatkuu alkuperäisen rahoituksen turvin

Ohjelmistoalan yrittäjä Sami Metsänperä ja Salon kaupungin määräaikainen hyperloop-projektiiasiantuntija Peter Nisula olivat mukana 17 hengen seurueessa, joka vieraili kesäkuussa Hyperloop One -yhtiön testauspaikalla Nevadassa.

Ohjelmistoalan yrittäjä Sami Metsänperä ja Salon kaupungin määräaikainen hyperloop-projektiiasiantuntija Peter Nisula olivat mukana 17 hengen seurueessa, joka Hyperloop One -yhtiön testauspaikalla Nevadassa. Arkistokuva: Marko Mattila

Salon mahdollisuudet hyperloop-testiradan ja innovaatiokeskuksen näyttämönä ovat saaneet jatkoa innovaatiokeskus Tekesiltä. Salon kaupunki on saanut Tekesiltä tukea Hyperloop-testiradan perustamisen mahdollisuuksia tutkivaan työhön, ja hankkeen piti alun perin päättyä kesäkuun loppuun mennessä. Hankkeen jatkumisen myötä myös Hyperloop-projektiasiantuntija Peter Nisulan pesti jatkuu.

Jatko rahoitetaan Salossa sille alun perin varatulla rahoituksella. Rahoituspäätöksen mukaan hanke olisi alkanut jo viime vuoden lokakuussa, mutta sen toteutus myöhästyi. Näin rahaa on vielä käytettävissä muutamaksi kuukaudeksi.

Lähiviikkoina käydään ministeriövetoisesti keskustelua siitä, miten Suomi suhtautuu Hyperloop Onen suunnitelmiin testata Salossa uutta liikennemuotoa. Peter Nisula iloitsee siitä, että uuden liikennemuodon tekniikka on tähän saakka todettu toimivaksi.

11 vastausta: Hyperloop-projekti jatkuu alkuperäisen rahoituksen turvin

  • Niin missä tekniikka on todettu toimivaksi? Veikkaan vain, että foliohattujen korvien välissä!
    Mitäs muuten kännykkäfirmalle nykyään kuuluu?

    • Nevadassa. Juna kiihtyi 310 km nopeuteen puolessa kilometrissä. Koska olet arvauksellasi vuoden veikkaaja, saat ilmaisen foliohatun palkinnoksi. Koska myös vaikutat ennakkoluulottomalta innovaattorilta, voisit sopia jonkin tuotekehitysosaston johtopaikalle visioimaan suuria.

      • Ideahan on yhtävanha ku lentokone. Toiset on nykyään yleisiä ja tää ei vielkää oo mitenkää kunnolla tehty? Toivoa aina voi, itse nyt toivoisin että nääki rahat menis vaikka marsiin matkustamiseen…

  • Lähettelevätkö salolaiset rahaa nigerialaisille prinsseille ja prinsessoillekin?

  • Toivottavasti Salon elinkeinopoliittisessa visiossa on myös muita hankkeita, joilla luodaan uusia työpaikkoja – ihan vaan riskien hallinan kannalta, jos käy niin, että hyperloopin kehittämiskeskus ei jostakin syystä tule tänne.
    Salossahan on tehty monenlaisia toimenpiteitä jo usean vuoden ajan, mutta mitään konkreettista työpaikkarintamalla ei ole tapahtunut. Miksi muut ex-Nokiapaikkakunnat porskuttaa?

  • SSS voisi myös kertoa, että hyperloopin omistajat hakevat ainoastaan tiheään asuttuja matkustuslinjoja. Salo ei sijaitse sellaisella linjalla.

    Toiseksi Suomen virallinen hyperloop-putkihanke on suunniteltu Helsinki-Tallinnan välille, ei Helsinki-Tukholman välillle, kuten salolaisille annetaan ymmärtää.

    Tämä salolaisten hyperloop-rahareikä ulkomaisille sijoittajille muistuttaa tosiaan absurdissaan Nigerian-kirjehankkeita.

    Salossa ei ole mitään sellaista osaamista tai paikkana, miksi Hyperloop-omistajien kannattaisi investoida Saloon. Ainoastaan Salon kaupungin raha tai keräämä raha kelpaa heille, kun sitä ollaan heille ilmaiseksi tuomassa kuin Hölmölässä konsanaan.

    Eurooppa on täynnä tiheästi asuttuja paikkoja, joissa jatkuva matkustajavirta kymmenien minuuttien välein on taattu saamaan mahdolliset hyperloopit täyteen matkustajia. Suomessa ei sellaista liikennetarvetta löydy – ei edes Helsinki-Tallinna -linjalle. Hyperloop on bisnestä, ei hyväntekeväisyyttä. Tätä Hölmölässä ei näytä ymmärrettävän.

    • Kyllähän ainakin minä olen samasta asiasta kirjoitellut jo silloin, kun hyperventilointi alkoi. Potentiaalisia paikkoja on esim. Tokion ja Osakan väli, jota lentää lauma jumbojettejä päivittäin (been there). Myös USA:n itärannikko tai Kiinan suurkaupunkien välit ovat mahdollisia. Suomi, ei todellakaan…

  • Edelleen kysyisin: Jos olisi teknisesti mahdollista rakentaa tuollainen Hyperloop, ja jos jostain löytyisi rahat sellaisen rakentamiseen, niin miksi ihmeessä sellainen rakennettaisiin tänne?

    Eli laitetaan hetkeksi sivuun kaikki ne kymmenet tekniset ongelmat, jotka pitäisi ratkaista, ennen kuin Hyperloop olisi todellisuutta. Leikitään, että se olisi mahdollinen. Minne se ensimmäiseksi rakennettaisiin?

    Kyllä ensimmäinen oikea, käyttökelpoinen putki rakennettaisiin sinne, minne esimerkiksi ensimmäiset metrot rakennettiin, minne ensimmäiset suurnopeusjunaradat rakennettiin, minne ensimmäinen Maglev rakennettiin jne. eli sinne, missä on paljon ihmisiä, joiden pitää päästä nopeasti paikasta toiseen.

    Se rakennettaisiin miljoonakaupunkien välille Kiinaan, Japaniin, Yhdysvaltoihin, Italiaan, Ranskaan, Saksaan, Etelä-Koreaan tai vaikka Britanniaan. Edelleen: mikä saa muuten ilmeisen normaalijärkiset ihmiset kuvittelemaan, että ulkomaalainen yritys haluaisi rakentaa miljardeja maksavat putkijunayhteyden joidenkin kuppaisten perähikiän kaupunkien välille, missä potentiaalinen asiakaskunta on joitakin tuhansia ihmisiä vuodessa. Eikö vaikkapa Shanghai – Beijing tai Tokio – Osaka kuulostaisi hieman kannattavammalta sijoituspaikalta (ja nyt tarkoitan kannattavalla sijoittajien kannalta) kuin Helsinki – Salo – Turku – Tukholma?

    Sitä ennen tarvitaan, aivan oikein, testirata. Kenties useampiakin. Voitaneen olettaa, että ensimmäinen testirata on luultavasti ympäristölleen vaarallinen. Se rakennettaisiin siis jonnekin autiomaahan, kauas asutuksesta. Nevadassa tai missään muussakaan autiomaassa sellaista ei vielä ole. On pätkä raidetta, jossa virityksen näköinen, lopullista junaa merkittävästi pienempi kelkka liikkuu videoista päätellen melko hitaasti, normaalissa ilmanpaineessa. Ennen kuin moista teknologiaa kukaan täyspäinen uskaltaisi tuoda lähelle ihmisasutusta, pitäisi olla kuukausien, mieluummin vuosien testiajot autiomaassa suoritettu. Oikealla kalustolla.

    En mitenkään päin ajatellen näe mitään mahdollisuuksia sille, että Hyperloopin testirataa tultaisiin lähitulevaisuudessa, tai luultavimmin koskaan, näkemään Salossa. Vaikka tekniset ongelmat ratkaistaisiinkin – eikä niitä ole ratkaistu. Ennen kuin kaupunki laittaa lisää rahaa selvityksiin, kannattaisi hieman miettiä näitä todennäköisyyksiä. Suomi ja varsinkaan Salo ei ole millään tavalla kiinnostava sijoituspaikka huippunopealle junayhteydelle. Eihän täällä kuulemma edes paikallisbusseja kannata ajaa.

    • Olen sitä mieltä myös, että kaikenlainen testaus pitäisi tehdä mahdollisimman kaukana ihmisistä ja valvotusti. Nyt ne meinaisivat rakentaa putken välille Salo-Hajala, missä asustaa paljon ihmisiä, osa alueesta valtakunnallisesti merkittävää maisema-aluetta ja pohja-vesialuetta. Hyperloop One-tyypit sanoivat, etteivät enää jatka sitä putkea Nevadassa, joten tämä huijaus tuodaan todellakin pois sieltä huitsin Nevadasta. Niillähän ovat rahat loppu, kun viimeisin sijoittaja on antanut rahaa viime vuoden lopussa, ei niillä parilla sadalla miljoonalla enää kauaa voida tätä pyörittää. FS Links, mikä aikoo radan rakentaa, on pikkufirma Ahvenanmaalla. Tuskin sekään saa miljardien sijoitukset testirataa varten. Uskon, että Suomen lainsäädäntö kieltää testiradan rakentamisen kovin lähelle asutuksia.

  • Entäs fysiikan lait? Paljonko ihmiskeho kestää kiihtyvyyttä?
    Itse en ole fyysikko, mutta kiihtyvyys, nopeus, matka ja pysäytys laittavat miettimään.

    • Kiihtyvyys ei ole mikään ongelma. Kun puhutaan kymmenien tai satojen kilometrien putkista, niin ei sukkulan tarvitse nopeasti kiihtyä tai hidastua. Riskin muodostaa noin 1000 km/h vauhdista pysähtyminen ongelmatilanteessa. Jos putki vaurioituu ja tyhjiö täyttyy, niin todennäköisesti sukkula, putki ja matkustajat repeävät palasiksi.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *










Uutiset
STT
Arkisto