Juncker visioi EU-tulevaisuutta

0

VESA JAAKOLA. Euroopan unionin ylimmässä johdossa on kolme puhuvaa päätä. Yksi niistä on Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan, toinen Euroopan parlamentin puhemiehen ja kolmas EU-komission puheenjohtajan. Kuka tahansa heistä voisi virkansa puolesta esittää vuosikatsauksen unionin tilaan.
Tavaksi on tullut, että katsauksen esittää parlamentissa komission puheenjohtaja. Nämä katsauspuheet ovat olleet tyyliltään vaihtelevia. Usein niissä eritellään ajankohtaisia ongelmia ja vaikeuksia Euroopan yhdentämisessä. Harvoin niissä visioidaan unionille parempaa tulevaisuutta, kuten Jean-Claude Juncker nyt paljon kokeneena EU-johtajana ainakin yritti tehdä.

Tätä Junckerin puhetta pohjustettiin jo keväällä komission katsauksessa unionin tulevaisuuden vaihtoehtoihin. Niitä visioitiin viisi laajasta yhdentämisestä suppeaan ja kolme siltä väliltä. Äskeisessä linjapuheessaan Juncker esitti oman näkemyksensä, tavallaan kuudennen vaihtoehdon. Siinä on mausteena aimo annos idealismia.
Ennen kuulumattomana ehdotuksena hän ideoi unionin ylimpään johtoon vain kaksi puhuvaa päätä niin, että Eurooppa-neuvoston ja komission puheenjohto yhdistettäisiin. EU saisi superjohtajan, jolta voi yhdellä puhelinsoitolla kysellä unionin kantoja.
Tuollainen uudistus on vaikea toteuttaa. Varsinkin suurimpien EU-maiden valtionjohtajat karsastaisivat heidän rinnalleen ja ehkä ylikin nostettavaa EU-johtajaa vähentämään heidän valtaansa. Uudistus vaatisi varmaan myös unionin perussopimusten muuttamista ja hyväksyttämistä kaikissa jäsenmaissa. Siinä olisi omat vaikeutensa. Tässä ehdotuksessa on paljon idealismia.
Sitä on myös hänen toiveessaan laajentaa yhteisvaluutta euron piiriä ja vahvistaa eurojärjestelmää muutenkin. Hän ehdotti, että perustetaan jopa unionin yhteisen talous- ja valtiovarainministerin virka ja uudenlainen Euroopan valuuttarahasto.
Kun muistetaan, millaisia ongelmia jo nykyisessä eurojärjestelmässä on lähimenneisyydessä koettu, Junckerin ehdotukset talous- ja rahaliiton laajentamiseksi saanevat näillä näkymin vain vähän kannatusta. Ehdotuksia vastustavat etenkin ne jäsenmaat, jotka pystyvät pitämään oman taloutensa kunnossa paremmin kuin siihen kykenemättömät.
Idealismia on myös siinä Junckerin ehdotuksessa, että vapaan liikkuvuuden Schengen-aluetta tulisi laajentaa idän suuntaan, ainakin Bulgariaan ja Romaniaan. Jo nykyisellään unionin ulkorajojen valvonnassa on vakavia puutteita. Ne pitäisi ensin korjata, ettei nykyisiä ongelmia lisättäisi uusilla.

Juncker haluaisi tehostaa unionin ulkopoliittista päätäntää. Yksimielisyyden vaatimuksesta tulisi siirtyä enemmistöpäätöksiin. Nyt yksikin jäsenvaltio voi vastustuksellaan vesittää kaikkien muiden kannattaman päätösehdotuksen. Tästä koituu paljon haittaa ja tehottomuutta unionin ulkosuhteiden hoitamisessa.
Oli Junckerilla puheessaan myös ehdotuksia, jotka saanevat laajaa kannatusta.
Sellainen on hänen toivomuksensa, että taistelussa terrorismia vastaan kaikki EU-maat jakaisivat toisilleen rajoituksetta kaikkea tarvittavaa tietoa. Näin ei vielä tehdä, vaikka uusimpien terrori-iskujen valossakin tarvetta tähän olisi. Juncker toivoo, että näihin tarpeisiin perustettaisiin jopa yhteinen EU-tiedusteluyksikkö.

Kirjoittaja on emeritusdiplomaatti.