Ylämenu
Menu
Uutiskirje

Meteorologi: Viitosluokan hurrikaaniin astuminen olisi kuin yrittäisi seistä yli kahta sataa kaahaavan auton katolla

Karibianmeren saarilla ja Yhdysvaltain rannikolla on viime viikkoina riehunut useita hurrikaaneja. Osa niistä on yltänyt korkeimpaan eli viidenteen hurrikaaniluokkaan.
Kysymyksiin vastaa Ilmatieteen laitoksen kehityspäällikkö, meteorologi Lea Saukkonen.

Kuinka tuhovoimainen tällainen myrsky on?
– Kyllä se aika totaalista tuhoa saa aikaiseksi. Viitosluokan hurrikaanissa tuulennopeus on 70 metriä sekunnissa, eli noin 250 kilometriä tunnissa. Yritäpä seisoa auton katolla, kun se ajaa kahta ja puoltasataa! Ulkona ei yksinkertaisesti voi liikkua. Tuulen voima on niin suuri, että se repii puita, kattoja ja rakennuksia. Irtaimet tavarat lentelevät hirvittävällä nopeudella, ne ovat melkein kuin lentäviä giljotiineja. Kaikkein tuhovoimaisimmat tuulet riehuvat myrskyn silmän ympärillä, kauempana ne ovat heikompia. Hurrikaaneissa pahinta tuhoa aiheuttaa kuitenkin tulva-aalto, jossa merenpinta nousee nopeasti eikä vetäydy (saman tien). Se aiheuttaa hukkumiskuolemia.

Miten hurrikaanit syntyvät?
– Hurrikaaneja ja muita trooppisia hirmumyrskyjä eli trooppisia sykloneja ja taifuuneja esiintyy päiväntasaajan molemmilla puolilla. Ne vaativat syntyäkseen vähintään 26-asteisen merenpinnan useiden metrien syvyydeltä. Samaan aikaan yläilmakehässä ei saa olla voimakkaita virtauksia. Silloin alkaa syntyä ukkospilviä, jotka tiivistyessään vapauttavat energiaa. Syntyy itseään ruokkiva rinki, joka alkaa järjestäytyä ja kiertää kuin piiri pieni pyörii -leikkiä ensin trooppiseksi matalapaineeksi, sitten trooppiseksi myrskyksi ja lopulta trooppiseksi hirmumyrskyksi. Pohjois-Atlantin hurrikaanikauden alussa hurrikaaneja syntyy yleensä lähellä Karibianmerta, loppukaudesta Afrikan rannikolta taas lähtee rajuilmojen ja ukkosten rykelmä.

Atlantilla on syntynyt viime aikoina useita voimakkaita hurrikaaneja. Onko kuluva hurrikaanikausi poikkeuksellinen?
– On siinä mielessä, että hurrikaanit ovat syntyneet niin lähellä toisiaan. Muutaman viikon välein on koettu kaksi viitosluokan hurrikaania, se on aika erikoista. Samoin se, että myrskyjen reitti on niin samanlainen. Myrskyjä on ennenkin syntynyt peräjälkeen, mutta reitit ovat yleensä kauempana toisistaan, eivätkä myrskyt hakkaa samaa aluetta. Syytä tähän ei voi sanoa, se on ilmakehän luontaista satunnaisuutta.

Mikä on ilmastonmuutoksen osuus voimakkaiden hurrikaanien synnyssä?
– Hurrikaanien voimakkuuteen voi vaikuttaa se, että merivesi on lämmennyt ilmastonmuutoksen myötä. Kun merivesi on lämmintä, riittää energiavarastoa, josta rakentuu hurrikaaneja, jotka nousevat viitosluokkaan asti. Se on vähän sitä, mihin ilmastonmuutosskenaariot viittaavat, eli myrskyjen määrässä ei pitäisi tapahtua suuria muutoksia, mutta yksittäiset myrskyt ovat voimakkaampia.

Ovatko entistä rajummat myrskykaudet uusi normaali maailmalla?
– Täytyy muistaa, että myrskyjen määrät vaihtelevat vuosittain. Nyt näyttää siltä, että on kehittymässä La Nina -vuosi, jolloin Atlantilla on myrskyjä enemmän kuin El Nino-vuotena.

Onko käynnissä olevalla hurrikaanikaudella heijastuksia Suomen sääoloihin?
– Hurrikaani voi heijastua Suomeenkin asti, mutta ei sellaisenaan. Kylmemmälle merialueelle siirtyneen kuolleen hurrikaanin pohja voi sopivissa olosuhteissa muuttua keskileveysasteiden sykloniksi. Esimerkiksi Mauri-myrsky vuonna 1982 oli Debbie-pyörremyrskyn pohja.

STT

Kuvat:










Uutiset
STT
Arkisto