Ylämenu
Menu
Uutiskirje

Naisten nousu kaipaa toimia

Naisia on suomalaisten pörssiyritysten hallitusten jäsenistä 27 prosenttia. EU on asettanut tavoitteeksi, että kumpaakin sukupuolta olisi yritysten hallituksissa vähintään 40 prosenttia. Samasta prosentista on säädetty Suomen kuntalaissa kunnallisten toimielinten osalta.
Kuntien omistamien osakeyhtiöiden hallitusten jäsenistä 34 prosenttia on naisia, joten tasapuoliseen edustukseen on niissäkin vielä matkaa. Pörssiyhtiöissä naisten osuutta on vuodesta 2008 edistetty sitovalla hallinnointikoodilla, joka suosittaa valitsemaan hallituksiin molempia sukupuolia.

Naiset jäävät selvästi vähemmistöön myös suurten salonseutulaisten yritysten hallituksissa (SSS 11.9.). Vertailussa parhaiten pärjäävät Lounaismaan Osuuspankki ja Someron Säästöpankki, joiden hallituksissa naisia on kolmannes. Lounaismaan Osuuspankin, Salon Seudun Sanomien, Pellervo-median ja useiden paikallislehtien hallituksiin kuuluva Kirsti Kirjonen ei ole havainnut naisten syrjintää. Hän arvioi perinteiden vaikuttavan siihen, että naiset eivät tule nimityksiä tehtäessä yhtä helposti mieleen kuin miehet. Kun hallituspaikka on irronnut, nimitetään sama nainen helpommin muihinkin hallituksiin.

Yrityksissä hallituksen monipuolisuus on edellytys taloudelliselle menestykselle. Jokainen jäsen tuo hallitustyöskentelyyn oman erityisosaamisensa. Naisia nousee yhä enemmän toimitusjohtajiksi ja bisnesvastuuseen, mutta hallitustyöskentelyyn voi kerätä kokemusta ja osaamista monenlaisista muistakin tehtävistä. Naiset päätyvät hallituksiin usein eri reittejä kuin miehet eikä heidän taustansa välttämättä ole perinteisessä bisneksessä.

Sukupuolten tasa-arvoa tarvitaan hallintoon ja johtamiseen yhteiskunnan kaikilla osa-alueilla. Naisten määrä suomalaisissa hallituksissa on kasvanut hitaasti, eikä vauhti kasva ilman, että sitä avitetaan.
Asiasta puhuminen ja sen esillä pitäminen on tärkeää muutoksen vauhdittamiseksi. Tasa-arvo ei etene toivoen, vaan toimien.

3 vastausta: Naisten nousu kaipaa toimia

  • Tasa-arvoisesti siis naisia pitää ohjata pois matalapalkka-alalta bisnesmaailmaan, minne naiset eivät halua samoissa määrin kuin miehet. Naisia nousisi enemmän vastuuseen, mikäli he ajautuisivat samoihin töihin samoissa määrin.

  • Mitäs tasa-arvoa nämä naiskiintiöt ja prosenttitavoitteet ovat? Eikö nyt vain voitaisi jättää ihmisille itselleen se valinta, että mille alalle ja minkälaisiin tehtäviin hakeutuvat ja yritysten päätettäväksi, kenelle työtehtävät annetaan? Se on poliittisen päätöksenteon maailma, missä ihmisiä laitetaan tehtäviin, joihin he eivät sovellu osaamisen, koulutuksen ja kokemuksen puolesta (kts. esim. istuva hallitus), ei yritysmaailma. Yritysmaailmassa pyritään löytämään aina paras, osaavin ja motivoitunein henkilö tehtävään, sukupuolella ei ole siinä mitään merkitystä (tai no, ainakin sitten jos sopivaa sukulaista tai kaveria ei tehtävään löydy).

  • Pitääkö tämä sama idea viedä urheiluun. Ei laitetakkaan olympialaisiin parhaita vaan joka kunnasta jokunen..

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *










Uutiset
STT
Arkisto