Ylämenu
Menu
Uutiskirje

Saksassa tarvitaan tarkkaa tasapainoilua

Saksan politiikalla on jäsenvaltioista suurin yksittäinen vaikutus Eurooppaan ja EU:n toimiin. Nyt Saksassa on tapahtunut siirtymä, jossa äärioikeisto on päässyt kiinni vallankahvaan.
Vakautta tuo se, että suurimman puolueen puheenjohtajana jatkaa EU:n tukijana tunnettu Angela Merkel ja vuosikaudet politiikkaa määritellyt kristillisdemokraattien CDU.
Iso kysymys on se, kenen kanssa Merkel aikoo Saksaa ja Eurooppaa rakentaa ja millaisia myönnytyksiä miljoonia äänestäjiä menettänyt CDU:n puheenjohtaja joutuu tekemään? Muuttunut poliittinen kartta vaatii taitavaa tasapainoilua, jonka Merkel kyllä sinänsä hallitsee.

Merkel ilmoitti pitävänsä myös sosiaalidemokraatit mukana hallituskeskusteluissa. Mikäli Martin Schulzin päätös oppositiosta pitää, hallituksen muodostaisivat kristillisdemokraattit, liberaalipuolue FDP ja vihreät. Suomalaismepeistä kokoomuksen Sirpa Pietikäinen ehti jo luonnehtia jälkimmäistä koalitiota ”aika moderniksi”, jossa yhdistyisivät liberalismi, uudistushaluinen talouspolitiikka sekä ympäristöasiat.
Saksan teollisuuden edustajat toivovat ennen kaikkea jatkuvuutta. Näin toivoo myös enemmistö saksalaisista. Vaalivoittaja Vaihtoehto Saksalle -puolue eli AfD edustaa yhä vain osaa kansasta. Suurin osa Saksaa on edelleen CDU:n ja tämän baijerilaisen sisarpuolueen CSU:n väreissä.

AfD:n ongelmina mainitaan suuri protestiäänestäjien osuus äänestäjistä. Toinen ongelma on heti vaalivoiton jälkeen kärjistynyt sisäinen hajaannus, kun toinen puoluejohtaja Frauke Petry ilmoitti, ettei aio osallistua puolueensa parlamenttiryhmän toimintaa. Petry ei hyväksy puolueen äärisiiven rasismia.
Tilanne muistuttaa perussuomalaisten kahtiajakoa Suomessa. Aika näyttää, minkä sävyistä keskustelua ja yhteistyötä AfD:n liki sata edustajaa pitävät yllä Saksan 709-henkisessä parlamentissa.

Yhtä kaikki, Merkel ei voi jättää AfD:tä huomiotta. Kristillisdemokraattien on tulevine hallituskumppaneineen reagoitava äärioikeiston vaatimuksiin tiukemmasta pakolaispolitiikasta. Todennäköisesti EU:n rajat vähintäänkin tiukkenevat nykyisestä. Se taas luo paineita lisätä humanitaarista työtä siellä, mistä turvaa lähdetään EU:sta hakemaan.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *










Uutiset
STT
Arkisto