Ylämenu
Menu
Uutiskirje

Salo velvoittaa tuulivoimayhtiöt melumittauksiin

Salon kaupunki velvoittaa tuulivoimayhtiöt Restuuli Oy:n ja Tuuliwatti Oy:n mittaamaan Märynummen tuulivoimaloiden aiheuttamaa melua. Rakennus- ja ympäristölautakunta päätti asiasta yksimielisesti keskiviikkona.

Mittaukset on tehtävä ensi huhtikuun loppuun mennessä kolmella kiinteistöllä sekä sisä- että ulkotiloissa. Mittausten hinnaksi on arvioitu 30000-50000 euroa. Päätöksen mukaan ne pitää teettää luotettavalla alan toimijalla.

Kaupunki torjui alueen asukkaiden vaatimuksen melumittauksista vuonna 2015. Päätöksestä valitettiin, ja Vaasan hallinto-oikeus palautti asian uudelleen käsiteltäväksi.

Tänä vuonna tuulivoiman melusta on julkaistu uutta tutkimustietoa. Lautakunnan puheenjohtajan Ismo Saaren (kesk.) mukaan uusi tieto oli ratkaisevaa, koska se antoi lautakunnalla aiheen epäillä alkuperäisen melumallinnoksen luotettavuutta.

 

 

 

26 vastausta: Salo velvoittaa tuulivoimayhtiöt melumittauksiin

  • Oikea tapa mitata melu olisi sellainen, että tuulivoimayhtiöt eivät tiedä tarkkaa mittausaikaa. Näin vältytään siltä, että voimaloiden tehoja ”jarrutellaan” meluarvojen madaltamiseksi. Lisäksi melumittausjakson pituus tulisi olla useampi kuukausi.

    Näitä valittajat varmaan tarkoittivat kanteluissaan. Miten kaupunki varmistuu tästä?

  • Tuulivoiman melu on mitätöntä verrattuna moottoritien liikenteen meluun, moottoripyöriin ja mopoihin, jotka pärisevät kaduilla ja moottorivarjoliitäjien sekä kaikenlaisten känniääliöiden aiheuttamaan meluhaittaan.

    Mitä ihmettä näillä ihmisillä on ympäristöystävällistä ja haitatonta tuulivoimaa vastaan?

    • Kaikki tuo melu, johon viittaat, Jerppu, on ohimenevää ja kestää hetken. Tiedän sen, koska itse asun paikassa, jossa nuoriso ajaa lähitiellä trimmatuilla, meluavilla mopoilla ja moottoripyörillä.

      Tuulivoimalan melu kestää 24 tuntia vuorokaudessa ja seitsemän päivää viikossa taukoamatta. Lisäksi tuulivomalan melu kantaa yllättävän kauas, jopa useita kilometrejä. Korvin kuultavan melun lisäksi voimala tuottaa ns infraääntä, jota mm. sotilaat käyttävät moderneissa aseissa vihollisen lamauttamiseksi.

  • Niinhän se on, että Suomessakin asuu miljoona ihmistä kaupunkien keskustoissa, joissa keskimääräinen melutaso on yli kymmenkertainen Märyn 44 dB tasoon verrattuna, maailman ihmisistä varmaan puolet. Muuttovirta vie koko ajan niille alueille. Kaikki on niin suhteellista.

    • Tietysti on paljon alueita, joilla viihtyvyys on melun suhteen paljon huonompi kuin Märyssä. Sillä ei kuitenkaan ole mitään merkitystä tämän asian kannalta, jos Märyssä melutasot ovat sallittua suuremmat, eivätkä siis vasta lupaehtoja.

      Käytännössä joko mallinnus on virheellisesti tehty tai sitten myllyjä ajetaan vastoin mallinnuksen oletuksia. Kyse on siitä, halutaanko melun määrä pitää aisoissa. Ei siitä, hyväksytäänkö sallittua suurempi melu siksi, että jossain muuallakin on melua.

      Säädösten vastainen tuotantohan on rinnastettavissa harmaaseen talouteen. Veroista luistamisen sijaan luistetaan muista tuottavuutta rajoittavista vaatimuksista eli saavutetaan perusteetonta kilpailuetua ja rahallista hyötyä. Tuulivoimabisneksessä terveydellisten syiden lisäksi mittava tukijärjestelmä antaa erityisen painavat syyt suhtautua tähän puoleen asiasta vakavasti.

      Liikenteen melu on luonteeltaan täysin erilaista tuulivoimalan pauhuun verrattuna, joten niiden desibelejä ei voi suoraan verrata toisiinsa. Tämä on itsestään selvä asia kaikille, siksi voin vain arvuutella joidenkin halukkuutta ohjata huomio sivuun itse asiasta noiden vertausten avulla.

  • Onkohan Jerppu koettanut itse asua tuulivoimaloiden vaikutuspiirissä?

    Voimaloiden häiriö ei todellakaan ole mitätöntä, vaan äkilliset piikit äänessä/melussa voivat yöaikaan saada aikaan sen, että sen jälkeen ei sitten tarvitsekaan enää nukkua, esim. klo 3, klo 5 jne. Kuka jaksaa viikosta ja kuukaudesta toiseen rikkinäisiksi ja lyhyiksi jääviä öitä, kun univelkaa ei pääse ikinä nukkumaan pois?

    Puhumattakaan sitten tuulivoimaloiden ympäristöhaitoista. Jo Kiinassa on saatu aikaan massiivinen ympäristökatastrofi tuulivoimaloiden valmistuksessa tarvittavien harvinaisten metallien kaivostoiminnassa. Täällä voimalat tappavat lintuja ja lepakoita ja aiheuttavat ihmisille unihäiriöitä ja terveyshaittaa. Purkuvaiheessa, kuten Saksassa, on havahduttu siihen, etteivät laitokset olekaan niin vaan kierrätettävissä, vaan ongelmajätettä.

  • Mittaamista riittää -henkilö ei taida tietää, että 200 dB:n ääni tappaa ihmisen kertaheitolla. Heitolla kaupunkien melutasoista ei ole mitään pohjaa.

  • ”Uutta tietoa” on se että vihdoin viimein Suomessakin hyväksytään aiemmin maailmalla suoritetut tieteelliset tutkimukset tuulivoimaloiden melun terveydelle vaarallisista ominaisuuksista. Tuulivoimaloiden ominaisuuksista johtuvassa melussa on mukana matalataajuista alle 10 Hz melua, se on samalla taajuudella ihmisen kehon resonanssin kanssa.

    Matalat taajuudet vaikuttavat ihmiseen lähinnä resonanssi ilmiön eli myötävärähtelyn kautta. Ihmisen kehon ominaistaajuudet ovat matalia taajuuksia, pääosin alle 120 Hz. Teoriassa vaarallisimmat taajuudet ihmisen kannalta ovat 6 Hz ja 7 Hz, koska nämä ovat ihmisen pehmytkudoksen värähtelytaajuudet. Nasan tutkimusten mukaan taajuudet välillä 0 -100 Hz , voimakkuudella 150 -155 dB aiheuttaa mm. värähtelyä rintakehässä, muuttaa hengityksen rytmiä, aiheuttaa päänsärkyä sekä altistuksen jälkeistä väsymystä.

    Aivokuoren hermosoluissa värähtelytaajuus on 0,5 – 30 Hz. Beta- taajuus, 13 – 30 Hz vastaa ihmisen normaalia valveilla ja tietoisena olemisen tilaa Ihmisen mietiskellessä silmät kiinni, aivojen toiminta hidastuu ja värähtely tippuu alfa- taajuudelle eli tasolle 7 -13 Hz. Theta- taajuus, 3,5 – 7 Hz vastaa unien näkemisen tilaa. Delta- taajuus, alle 3,5 Hz saavutetaan vasta syvässä unessa. Aivotoiminnan hidastumisen seurauksena ihminen rentoutuu, verenpaine laskee ja sydämen syke ja hengitys hidastuu (Thompson 2000.).

    Taajuuksien 20 – 50 Hz on todettu estävän lihasten impulssit, haittaa lihasten rentoutumista (Wigram 2005). Koko kehoon vaikuttaviksi taajuuksia sanotaan taajuuksia 40 – 80 Hz:n välillä. Talamuksen alueen hermosolujen värähtely on alueella n. 40 Hz ja sillä on yhteyksiä lähes, joka puolelle aivoja, mutta tärkein tehtävä sillä on valikoivan tarkkaavaisuuden säätely (Paju 2003).
    Alle 23 Hz eli erittäin matalat taajuudet saattavat olla epämiellyttäviä ja aiheuttaa pahoinvointia. (Skille&Wigram 1995, 54 55.)
    Taajuuksien vaikutukseen liittyy myös vaikutuksen voimakkuus, jonka vuoksi on hankala tehdä selkoa siihen, kuinka mikäkin taajuus ihmiseen vaikuttaa. Sama taajuus voi olla sekä haitallinen (aiheuttaa levottomuutta ja pahoinvointia) että rentouttava riippuen sen voimakkuudesta. Tällainen taajuus on esimerkiksi 7 Hz: se voi repiä liian voimakkaana sisäelimet, mutta toisaalta se on myös sama taajuus kuin aivojen Alfataajuus, joka vastaavasti on koettu (ei voimakkaana) rentouttavaksi (Sargeant 2001).

    • Kiitos. Harvinaisen asiallinen kommentti lähdeviitteineen.
      Olen tosin ensimmäisen kommentoijan kanssa huolissani mittausten toteutuksesta. Jos tuulivoimayhtiö on tilaaja ja maksaja, se voi päättää miten mitataan, milloin mitataan ja mitkä tulokset julkaistaan. Mittauksia pitäisi tehdä pidemmällä ajanjaksolla eri tuulensuunnilla ja -voimakkuuksilla.

      Parasta olisi jos Salon kaupunki teettäisi mittaukset ja maksattaisi ne tuulivoimayhtiöllä.

    • Tästä vielä tietoa Nosebovaikutuksen tutkimuksista.

      Nosebovaikutus selittää, miksi jotkut saavat oireita sähköstä tai tuulivoimasta: kokeessa pelkkä sivuvaikutuksilla pelottelu sai koehenkilöt oireilemaan – ”Huolipuhe pitäisi saada käsitteeksi vihapuheen rinnalle”
      Koehenkilöt saivat voidetta, jossa ei ollut mitään vaikuttavia ainesosia. Kuitenkin kun heille kerrottiin sivuvaikutuksista, he alkoivat saada niitä ja kipureaktio nähtiin jopa aivoissa ja selkäytimessä.

      Neuropsykiatriaan erikoistunut neurologian dosentti Kati Juva ei sen sijaan ole yllättynyt tuloksista.

      ”Uudet tutkimukset lyövät niitin siihen ajatukseen, että olisi erikseen psyykkisiä ja elimellisiä reaktioita. Aivot reagoivat koko ajan ja jos odotus on se, että kohta alkaa vatsaan nipistää, aivot voivat tuottaa sen. Viisi vuotta sitten minäkin olisin ollut tästä hämmästynyt, mutta uudet tutkimukset ovat paljastaneet, että toiminnalliset oireet ovat todellisia myös solu- ja hermoverkkotasolla”, Juva sanoo.

      Toiminnallisilla oireilla tarkoitetaan oireita, joille ei ole elimellistä syytä. Kuuluisin lienee niin sanottu sähköallergia, jossa ihminen oireilee, kun kuvittelee olevansa sähkökentän vaikutusalueella.

      ”On tehty niin selvät kaksoissokkotutkimukset, että tiedetään varmasti, ettei sähkö tee ihmiselle oireita, eikä wifi-säteily, eivätkä tuulivoiman infraäänet sairastuta.”

  • Kyllä ”mittaamista riittää” audiosuunnittelijana tietää jotain. Äänenpainetta mitataan logaritmisella asteikolla. 44 dB:n kymmenkertaistuminen ei nyt ole ihan 200 dB, vaan kyllä 54dB (10-kertainen) melu on totta kaupungeissa.

    Ihmiskeho alle 2 metriä pitkä resonanssissa 34 metrin aallonpituudella. Vaikutuksia 150…155 dB äänenpainetasolla….???

    Näköjään keskustelu lähti täysin lapasesta, kuten aina.

    • Nasa lienee tutkinut 150-155dB tason värähtelyjä kantorakettien tai avaruussukkuloiden kuormana olevien ihmisten näkökulmasta. Mitä tulee resonanssiin ihmiskehossa, niin tuo määritelmä on hieman harhaanjohtava. Ihmiskudos absorboi erilaisia taajuuksia eri tavalla riippuen siitä, mihin kudokseen ääni kohdistuu. Tästä myös johtuvat voimakkaan infraäänen fysikaaliset vaikutukset ihmiseen. Pääkallolla tai luustolla on teoriassa tiettyjä resonassitaajuuksia, mutta ympäröivän ihmiskudoksen vaimentava vaikutus on dominoiva.

      Märynummen (ja muiden vastaavien) tapauksessa on olennaista voimakkaiden infraäänien jatkuva vaikutus lähialueen ihmisiin sekä ulkona että sisällä. Puurunkoinen talo ei hertsiluokan taajuuksia juuri vaimenna (2 subbaria ja 2.2 kw tehoa, kokemusta on. Matalat, voimakkaat taajuudet aiheuttavat ainakin minulle päänsärkyä liikaa nautittuna) ja kivitalo jopa resonoi tietyillä taajuuksilla. Hertsiluokan taajuuksien tehokas vaimentaminen vaatisi metrejä vaimennusmateriaalia tai todella massiivisen, hyvin suunnitellun betonirakenteen kattoineen.

  • Lainaan Suomen luonnonsuojeluliiton Pertti Sundqvistin selvityksen siitä, miksi melutaso vaihtelee useiden desibelien verran ja mitä se tarkoittaa. Ehkä epäilevätkin Sundqvistin selvityksen luettuaan tajuavat mistä tuulivoimaloiden kuultavan äänen häiritsevyydessä on kyse. Infraäänet ovat toinen juttu, mutta myös ne aiheuttavat vakavia terveyshaittoja!

    ”Melun raja-, kynnys- ja ohjearvojen desibeliarvot ovat sinänsä oikein asetetut. Melun ekvivalenttitaso sallii kuitenkin sellaisen melun tason vaihtelun, että itse vaihtelu aiheuttaa terveyshaittaa. Ekvivalenttitaso lasketaan logaritmisena, joten esim. 40 desibelin ekvivalenttitaso voidaan saavuttaa siten, että kymmenesosan ajasta melu on 50 desibeliä ja muun osalta 39 desibeliä. Yöajan arvona se tarkoittaisi, että kello 22 ja 07 välillä melu saisi olla eri tavoin jaksotellen yhteensä 56 minuutin ajan 50 desibeliä 40 desibelin sijaan.

    … 37 desibelin ekvivalenttitaso saavutetaan esimerkiksi siten, että yhteensä 60 minuutin ajan melutaso on 46 desibeliä. 60 minuutin summa voi tulla monella eri tavalla, esimerkiksi kerran tunnissa toistuvalla 7 minuutin jaksolla.

    Yöajan melun terveyshaitta syntyy mm heräämisten tai muutoin häiriintymisen vuoksi. Yhdeksän dB ero hiljaisiin jaksoihin verrattuna tarkoittaa suunnilleen äänen kaksinkertaista voimakkuutta meluisan jakson aikana. Tasainen melu häiritsee vähemmän kuin ajoittaisia kovempia ääniä tai äänijaksoja sisältävä melu.”

    Sundqvistin selvitys kokonaisuudessaan on sivulla 109 Ympäristöministeriön 2014 julkaisemassa raportissa ”Tuulivoimaloiden melutasojen sääntelyä selvittäneen työryhmän loppuraportti”.

  • Voin kyllä sanoa, että jokaöinen moporalli ikkunan takana aiheuttaa aivan samalla tavalla unen katkeamisen, kuin jokin tuulivoimalan lavoissa mahdollisesti tapahtuva äänenmuutos – vähintään. Ja moottorivarjoliitimen melu kuuluu pään päältä tuntikausia yhteen soittoon, aina pahimmin kauniina kesäiltoina. Moottoripyöristä lähtee usein yli 100dB melua, mutta ketään ei tunnu kiinnostavan niiden melun mittaus ja rankaiseminen melurajojen ylityksistä.

    En ole asunut tuulivoimalan vieressä, mutta olen Märynummen maastossa ulkoillut ja käynyt maastossa huomattavasti lähempänä voimaloita kuin mitä Märyn asuinalueet ovat. En kuullut mitään muuta kuin linnunlaulua ja kaukaisia liikenteen ääniä.

    • On ihmisiä, joiden melunsietokyky on olematon. Minulle taas on hiljaisuudensietokyky on melkein nolla. Salonseutulaisten olisi hyvä ajella 8-tietä Pohj.-Pohjanmaalla Raahesta Kemiin ja kaueammaskin. Näkisitte tuulivoimaloita kymmenittäin ja asutustakin on paikoin aika lähituntumassakin. Ihmisten sietokyky on siellä toista, koska siellä ovat luonnonolosuhteetkin toiset kuin Salon seudulla.

      • Sekä Raahessa (positiivinen suhtautuminen tuulivoimaan ei auttanut) että Siikajoella on perhe joutunut jättämään kotinsa meluhaittojen takia ja monissa asunnoissa on meluhaittoja. Voimalan lähellä meluhaittaa ei voi määritellä, melu kantautuu ylhäältä kauas.

    • Voimaloiden melu vaihtelee suuresti. Joskus on aikoja, jolloin melua ei häiritsevässä määrin tule, joskus pauhu on valtava. Tulos on monen asian summa, ropelin pyörimisnopeudesta tai tuulen suunnasta ei yksinään voi mitään päätellä. Kun Jerppu et selvästikään asiasta mitään tiedä, kannattaa se ottaa huomioon, kun mielipidettä asiasta muodostat.

      Moporallin haittojakaan ei yleisesti ottaen hyväksytä. Nyt kuitenkin on kyse tuulivoimaloiden haitoista, johon suhtautumisessa ei mopojen meteli saa millään tavalla vaikuttaa.

  • Tällainen ”herääminen” kuntapäättäjillä olisi varmasti muuallakin erittäin toivottavaa. Valitettavasti tässäkin taustavauhdittajana tarvittiin oikeuden päätöstä. Melu sairastuttaa, ja sen mukaan toimitaan jo keskustoissa. Miksi ei myös vihdoin myös haja-asutusalueilla.

    Ongelmana lienee se, miten varmistetaan tietojen riippumattomuus suuntaan tai toiseen ja siten luotettavuus?

  • Tuulivoimalan tuottama melu ei voimalan läheisyydessä ole voimakkaimmillaan. Sitä se on kauempana ja erityisesti yöaikaan mm Suomen ilmastollisista syistä. Sellaisista yksi on inversio.

    Nykyisten Suomeen rakennettujen tuulivoimaloiden melutaso ja äänen häiritsevyys on sos.- ja terveysministeriön mukaan samaa luokkaa kuin rock-konserttien melu. Molempien tuottama melusaaste on n. 105 dB.

    Rock-konsertin melulähteet tiedetään, mutta ehkä kaikki eivät tiedä, että yksi tuulivoimamelun häiritsevimmistä meluista on rock-konsertin tapainen jumputus. Tuulivoimalan jumputuksen aiheuttaa roottorin lavan (siiven) taipuminen ja ojentuminen jopa kymmenisen metrin verran, kun roottorin lapojen kärkien pyörimisnopeus on n. 300 km/t.

    Rock-konsertit Helsingissä on määrätty loppumaan puolelta öin (pari poikkeusta tosin on
    myönnetty). Tuulivoimaloiden melua on kärsittävä 7/24 vuoden ympäri.

  • Hyvä asia, että mitataan, mutta tuulivoimayhtiön valitseman ja kustantaman konsultin mittauksilla ei ole mitään arvoa, koska mittausten luotettavuutta ei pystytä mitenkään varmistamaan.

    Kyseessä on niin isot rahasummat, että kyseinen konsultti ei varmasti löydä melussa mitään huomautettavaa.

    • Poliisikin voisi velvoittaa autoilijat suorittamaan omaan ajamiseen liittyvää nopeusvalvontaa. Vapautusi resursseja vaativampiin töihin.

    • Taitaa tuulivoimaloiden melumittaukset olla samaa tasoa kuin ampumaratojen melumittauksetkin. Arkena 70db, mittauspäivänä 55db (sama mittari, sama paikka). Kysyin mittaajalta onko radalla ketään valvomassa mittauspäivänä miten siellä nyt ammutaan, sanoi ettei tietenkään ole sillä hän on tekemässä melumittausta ihan yksin.

  • Lautakunnan myönteinen päätös on tietenkin hyvä asia, mutta ei sillä mitään nopeaa ratkaisua asiaan saada. On selvää, että tuulivoimatoimija valittaa päätöksestä, koska kerran on jo ilmaissut mittauksia vastustavansa, eikä sitä voida valituksen käsittelyaikana minkäänlaisiin mittaustoimenpiteisiin. Valituksen käsittely vie vähimmillään vuoden, enimmillään useita vuosia jos asia etenee vielä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Menee vuosia, ennenkuin mittaukset saadaan aikaan, ja sinä aikana tuulivoimaloiden toiminta jatkuu keskeytymättä. Jos KHO lopulta pysyttää mittausta koskevan päätöksen, tuulivoimatoimija toimittaa omalla konsultillaan mittaukset, joiden tuloksena esitetään, ettei minkäänlaisia meluhaittoja aiheudu, eikä kaupunki siis voi vaatia toiminnanharjoittajalta minkäänlaisia toimenpiteita meluhaitan vähentämiseksi. Tämäkin on valituskelpoinen päätös, josta asukkaat voivat valittaa, ja silloin käydään uusi valituskierros hallinto-oikeudessa ja KHO:ssa, mikäli asukkaat vielä jaksavat valittaa. Tähän kaikkeen menee niin paljon aikaa, että tukijakso on jo päättynyt, ja silloin tuulivoimatoimija tuskin on enää kiinnostunut koko voimaloista. Ja koko ajan asukkaat kärsivät melusta. Valitettavasti Salon kaupungin päättäjät voivat hirviön, kun myönsivät tuulivoimaloille luvat.

  • On tämä Salo kumma kaupunki, kun asutusalueiksi kaavoitettuja kaupunginosia täytyykin jossain vaiheessa alkaa kiusaamaan joko Märyn tyylimyllyjen melulla tai toisena poolina toimivalla Korvenmäen jätekasan hajuilla – varsinaista hommailua, mistään välittämättä. Ovatko asukkaat tässä ns puun ja kuoren välissä tai paremminkin melun ja hajun välissä.

  • Luin tässä artikkelia suomalaiskeksinnöstä tuulivoimaloiden infraääni saralla. Kyseessä oli Suomessa kehitetty mittalaite kyseiseen häiriöön, mittaustulos oli masentava: 12 kilometriä voimalasta vielä matalataajuista värinää. Sääliksi käy vieressä asuvia. Kiinteistöjen arvo tippuu vauhdilla kun kukaan ei halua asua myllyjen vieressä. Saaristossahan nämä ovat osoittautuneet katastrofeiksi ja oikeutta käydään nyt valheista, ja mikä on hyöty myllyistä? Kesällä myydään halvalla ja talvella ostetaan kalliilla, ja pömpelit täytyy lämmittää ydinsähköllä, missä siis hyöty? Hölmöläisten touhua.

  • Äänimittaukset tehdään todennäköisesti Espanjassa, josta käsin noita laitoksia operoidaan!
    Ei kuulu mitään!

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *










Uutiset
STT
Arkisto