Järjestäytynyt rikollisuus painottuu yhä vahvemmin talousrikoksiin

0

Järjestäytyneiden rikollisryhmien toiminta painottuu yhä enemmän talousrikollisuuteen, erikoistutkija Tuija Hietaniemi keskusrikospoliisista kertoo. Perinteisesti jengirikollisuuden ydinaluetta on ollut huumausainerikollisuus ja muun muassa väkivaltainen velanperintä, jotka ovat KRP:n mukaan edelleen Suomessa tunnistettujen liivijengien päätoimiala. Nämä niin sanotut kuusi prosenttijengiä ovat poliisin mukaan vain osa järjestäytynyttä rikollisuutta.
Useilla jengeillä on poliisin mukaan Suomessa myös laajaa liiketoimintaa, jota hyödynnetään talousrikoksissa ja rikoshyödyn puhtaaksi pesemisessä.
– Rikollisuus liittyy yhä useammin esimerkiksi rakennus-, ja ajoneuvobisnekseen, Hietaniemi kertoo.
Hietaniemen arvion mukaan kaikki isot jengit ovat jo mukana talousrikollisuudessa. Yksi syy painopisteen muutokselle on poliisin mukaan se, että talousrikollisuudessa riskit ovat pienempiä ja tuomiot lyhyempiä.
Tälläkin hetkellä KRP tutkii pääkaupunkiseudulla laajaa talousrikosvyyhtiä, jossa on poliisin mukaan epäiltynä liivijengi Bandidosin alakerhon jäseniä. Rakennusyhtiöissä on epäilyjen mukaan tehty muun muassa törkeitä veropetoksia ja törkeitä kirjanpitorikoksia. Yhtiöiden epäillään harjoittaneen muun muassa kuittikauppaa eli perusteettomien laskujen kirjoittamista toiselle yhtiölle palkkiota vastaan.
KRP:n rikosylikomisario Rabbe von Hertzen kertoo, että alalla on myös asiantuntijoita, jotka myyvät palvelujaan järjestäytyneelle rikollisuudelle.
– Talousrikosten tekeminen vaatii toimijoiden ja talousmaailman tuntemusta, jota myymällä tehdään myös bisnestä, von Herzen sanoo.

Rahat jäävät usein saamatta

Rikollisessa bisneksessä suojataan organisaation yläpäätä niin sanotuilla kilpimiehillä tai bulvaaneilla, joiden kontolle rikokset jäävät. Esimerkiksi rakennusalalla rikollisten firmat ovat usein jonkun pikkutekijän nimissä, joka lopulta kärsii myös mahdolliset seuraamukset.
– Kun raha on tienattu esimerkiksi tekemällä tilauspetoksia tai kuittikauppaa, näistä jäädään usein kiinni. Se tapahtuu tyypillisesti viiveellä, ja suurin rikoshyöty on jo valunut jonnekin, von Hertzen sanoo.
Tilaus- ja ajoneuvopetoksissa on sama periaate. Tilataan tavarat tai vaikkapa liisataan auto ja jätetään ne maksamatta. Tavara myydään edelleen, ja kärsijäksi jää tavarantoimittaja tai rahoitusyhtiö.
Hietaniemen mukaan alaisia myös velkaannutetaan ja pakotetaan heidät tekemään rikoksia.
– Kun kiristäjiä saadaan pois markkinoilta, niin pienempienkin rikosten tekeminen vähenee. Tämä on nähty ihan selvästi, Hietaniemi kertoo.

Jengeillä on yhteyksiä myös liikemaailmaan

Ylätasolla toimii poliisin mukaan rikollisjengien johdon lisäksi henkilöitä, jotka ovat mukana myös laillisessa liiketoiminnassa ja jotka eivät itse tee välttämättä rikoksia. Rahoittajina toimivat poliisin mukaan usein jengeihin kuulumattomat osittain rikollisessa bisneksessä toimivat ihmiset, joille on kertynyt laillistakin varallisuutta
– Näillä ryhmillä on yhteyksiä myös liikemaailmaan. Kun laillinen liiketoiminta kietoutuu laittomaan toimintaan, saadaan rikoshyöty näyttämään kohtalaisen helposti lailliselta rahalta.
Myös kilpailun koventuminen suuntaa toimintaa talousrikoksiin.
– Suomen laittomille markkinoille kohdistuu kovaa painetta muualla Euroopassa toimivista ryhmistä, Hietaniemi kertoo.
– Useiden eri tyyppisten muualla Euroopassa jo toimivien rikollismuodostelmien laajentumispyrkimyksistä Suomen suuntaan on havaintoja, von Hertzen kertoo.

STT

Kuvat: