Rohkaisevia tuloksia lautaselta

0

Ruokahävikki on asia, josta on helppo muodostaa yhteinen mielipide. Se on turhaa, kallista ja vastuutonta.
Silti hävikki on valtavaa. Suomessa hävikkiä syntyy vuosittain noin 450 miljoonaa kiloa. EU:n tasolla hävikkiin päätyy noin 20 prosenttia kaikesta tuotetusta ruoasta.
Hävikkikeskustelu sai vastikään myös positiivisempia aineksia, kun Luonnonvarakeskus Luke julkaisi ravintola-alan hävikkilukuja.

Luken Ravintolafoorumissa mitataan valmistus- ja tarjoiluhävikkiä sekä asiakkaiden lautastähteiden määrää yhteensä ravintoloissa eri puolilla Suomea. Ravintolatyypeistä mukana ovat koulut, päiväkodit, henkilöstö- ja opiskelijaravintolat sekä ammattioppilaitokset. Näissä ruoka tarjoillaan linjastosta, jossa hävikki on tutkimusten mukaan suuri.
Tutkimus osoittaa ravintoloiden hävikin laskeneen 20 prosenttia vuoteen 2010 verrattaessa. Tämä tarkoittaa noin kymmenen miljoonaa kiloa vähemmän ruokahävikkiä. Ravintoloiden hävikki pieneni eniten lautastähteiden osalta, mikä luo uskoa ihmisten kykyyn muuttaa käytöstään.
Viime viikon hyviin hävikkiuutisiin lukeutuu myös S-ryhmän päätös korottaa päiväystuotteiden alennusprosenttia iltayhdeksän jälkeen. Ale-laputus pienentää kauppojen hävikkiä.

Ruokahävikin järjettömyys on saanut viranomaiset ja elintarvikealan toimijat pohtimaan ratkaisuja ongelmaan, mutta ainakin toistaiseksi Suomesta puuttuu systemaattinen ruokahävikin seuranta.
Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan suurimmat lainsäädännölliset haasteet hävikin vähentämiseksi liittyvät pakkausmerkintä- sekä lämpötilavaatimuksiin. Luken mielestä mahdollisuuksia joustoihin olisi edistettävä.
Vaikka ruoan hinta puhuttaa paljon kuluttajia, Suomen ruokahävikistä syntyy kodeissa noin 30 prosenttia. Tutkimusten mukaan tästä hävikistä noin neljännes perustellaan päiväysmerkinnöillä. Yksi helppo tapa vähentää ruokahävikkiä olisi aistien käyttö. Haistaen ja maistaen voi säästää kukkaroa ja luontoa.