Ylämenu
Menu
Uutiskirje

Salossa Metsäjaanun alue yritystonttien markkinoinnin ykköskohde

Metsäjaanun teollisuusalueen keväällä valmistunut laajennusosa on Salon yritystonttien ykkösmarkkinointikohde. Alueella on pitkälti toistakymmentä tonttia.
Vanhallakin Metsäjaanun alueella on vielä kahdeksan rakentamatonta tonttia.
– Yritystonttirintamalla on ollut mukavasti nyt yhteydenottoja kun vertaa aikaisempaan tilanteeseen esimerkiksi vuosi sitten, sanoo tonttipalveluinsinööri Mikko Aaltonen.

Metsäjaanun laajennusosan alueelta on tehty kolme varausta, ja alustavia niistä on kaksi. Ensimmäisenä on varattu kolmesta tontista muodostettu isompi tontti laajennusosan sisääntulon tuntumasta.
– Kaava on jo, ja kun tonttijaon muutos valmistuu, niin päästään ensimmäisen vuokrasopimuksen tekoon, sanoo Aaltonen.

8 vastausta: Salossa Metsäjaanun alue yritystonttien markkinoinnin ykköskohde

  • Lehdessä olevan uutisen mukaan Salo tekee parhaansa torpatakseen suuryritysten sijoittumisen kaupunkiin – tarpeeksi isoja tontteja ei ole tarjolla!

  • Mahdollinen tuleva yrittäjä voi mainostaa, että työntekijä löytää verstaan hajun perusteella.

  • Mikä on rakennuslupien käsittelyajat tällä hetkellä. Pienempikin käsittely vie puoli vuotta. Onko työvoimapula vai pykäliä tulkitsemalla hankittu lisätöitä?

  • Niin, mikä ettei. Voisihan sitä yritys sijoittautua kaatopaikan kupeeseen, varsinkin jos uskoo yritystoiminnassaan toteutuvan vanhan sanonnan – Hajussa kasvaa. Hajun puutteeseen nyt ja tulevaisuudessa yritystoiminnan kasvu ei kyllä takuulla tulisi kaatumaan. Optiona mahdollisesti tulisi vielä jätteenpolttolaitoksen päästöhönkäykset ja pienhiukkaset.

  • Aivan jäätävä haju Korvenmäen alueella. Kun kerran käy paikalla katsomassa niin eipä tee mieli yrityksen toimitiloja tuonne rakentaa. Milloin tuo ympäristön pilaaminen loppuu? Jos kyseessä olisi yksityinen yritys niin portit olisi suljettu jo aikaa sitten. Miksei terveys- ja ympäristöviranomaiset puutu asiaan?

  • Olisi tosiaan mielenkiintoista kuulla myös niiden päättäjien ajatuksia, jotka niin kovalla touhulla hommailevat Korvenmäen jätekasan ympäristöön kilometrien säteelle jonkinlaista mikroilmaston ylläpitämää hajureservaattia. Miksiköhän tuon reservaattiluomuksen kannattajat ovat niin hiljaa ja kasvottomina pitävät ns. päätä pensaassa.

  • Aikoinaan kun Korvenmäen jätteenkäsittelylaitos (kaatopaikka) perustettiin niin jätteiden polttomahdollisuus oli estetty lakiteksteillä. Valistuksen piti lopettaa jätteiden lisääntyminen. Samalla kotitalousjätteiden keruu kunnallistettiin eikä muut toimijat saaneet kehittää järkeviä ratkaisuja. Kehittäjiä uhkasi raastuvan penkki. Noista päätöksistä kärsimme kaikki ja nyt pitäisi julkaista uudelleen sen ajan päättäjien viisaudet. Tuntuu että olemme toteuttaneet yli 20 vuotta virheratkaisuja! Pahaksi onneksi haju jäljellä.

  • Jaa että yrityksiä Korvenmäen jäteaseman ja tulevan hornantuutin elikkä jätteenpolttolaitoksen naapuriin? Jos olisin yrittäjä, kiertäisin moisen paikan kyllä mahdollisimman kaukaa. Vaikea kuvitella, minkälaisia yrityksiä tuollaiselle alueelle voisi sijoittua? Jätehuoltoyrityksiäkö? Niitä ei voi tulla, kun LSJH on laillistetussa monopoliasemassa ja lyttää maan rakoon kaikki muut alan yrittäjät. Nykyisin yrityksille on tärkeää näyttää ulospäin hyvältä, niin asiakkaiden kuin myös potentiaalisten työntekijöiden näkökulmasta. Ilmassa leijuva kaatopaikan haju, jätteenpolton tuhka ja ohi rymyävät jäterekat eivät ole sitä, mitä yritykset tänä päivänä hakevat. Eipä tuo alueen sijanti kyllä muutenkaan kaksinen ole. Minkälainen yritys sinne keskelle pusikkoa haluaisi? Eihän siellä ole mitään, eikä sieltä edes näy minnekään. Ei ole kevyen liikenteen väyliä, ei julkista liikennettä, ei näy mainospylväät edes moottoritielle. Ei ole hotelleja missä yrityksen vieraat voisivat yöpyä, ei ole lounasravintoloita missä työntekijät ja vieraat saisivat syödä. Ennen kaikkea, ei ole viihtyisyyttä. Tuollaisiin paikkoihin perustettiin ns. likaista teollisuutta joskus menneinä vuosikymmeninä, mutta lukuunottamatta tätä jätteenpolttolaitosta, semmoista teollisuutta tuskin enää Suomeen juurikaan rakennetaan lisää. Mitä sinne odotetaan nousevan? Autotehtaita, konepajoja, autonrengastehtaita, paperi- ja sellutehtaitako? Oletteko kalenteriin vilkaisseet viime aikoina, ne ajat ovat menneet.

Vastaa käyttäjälle Keijo.K. Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *










Uutiset
STT
Arkisto