Elinvoimasta on kysymys

0

VILLE POHJONEN. Moni hieraisi toisenkin kerran silmiään, kun luki Helsingin Sanomien juttua kaupunkien elinvoimaisuudesta. Vertailussa selvitettiin Suomen 20 suurimman kaupungin elinvoimaisuutta ja 2010-luvulla tapahtuneita muutoksia.
Tulos on salolaisittain tyly. Kaupungin elinvoimaisuus on suorastaan romahtanut viidessä vuodessa. Yllätyksenä tieto ei tullut, sillä raju rakennemuutos on ravistellut Saloa kovalla otteella jo vuosia. Se tuskin on jäänyt huomaamatta yhdeltäkään asukkaalta ja yritykseltä.
Silti viesti on pysäyttävä. Raju pudotus kuudennelta sijalta sijalle 14 on aivan omaa luokkaansa.

Mittarit hehkuvat punaisina erityisesti muutosdynamiikkaan liittyvissä asioissa. Salo on koko ryhmän heikoin, kun katsotaan bruttokansantuotteen, verotulojen, työllisyysasteen, avoimen sektorin työpaikkojen ja huoltosuhteen muutoksia.
Myös monessa muussa vertailukohdassa Salossa mentiin alaspäin, kun samaan aikaan kirjattiin useissa kaupungeissa kasvua.
Mielikuva Salosta maailmanlopun kaupunkina on kuitenkin väärä tulkinta. Kun tuloksia arvioidaan, pitää ymmärtää lähtökohdat. Nokian matkapuhelinbisneksen romahdus ajoi Salon niin rajuun rakennemuutokseen, ettei vastaavaa ole muualla Suomessa koettu. Edes metsäteollisuuspaikkakunnilla ei nähty yhtä nopeaa ja yhtä suurta pudotusta.
Matkapuhelinteollisuus nosti Salon erikoisasemaan. Kaupunki kasvoi ja vaurastui Nokian vahvassa vedossa. Monessa suuressa kaupungissa katsottiin kateellisena Salon tunnuslukuja.
Matkapuhelintarinan äkkipysähdys ei suistanut Saloa rotkoon. Nyt haetaan sitä normaalia tilannetta, jossa Salo olisi ollut ilman Nokiaa ja sen mukana tullutta kovaa nousua ja vielä kovempaa laskua.
Tämänkään vertailun mukaan Salon tilanne ei ole mitenkään toivoton. Jos unohdetaan muutostrendi ja tarkastellaan kaupunkien nykytilannetta, ei Salolla ole mitään hävettävää.
Salo on elinvoimaisuudessa mitattuna sijalla 14. Eniten asemiaan parantanut Kuopio on vain yhden pykälän edellä. Kun katsotaan vertailun muita runsaan 50 000 asukkaan kaupunkeja, Salo on elinvoimaisuudeltaan paras. Taakse jäävät myös muutamat selvästi suuremmat kaupungit kuten Lahti, Pori ja Kouvola.
Salon vahvuuksina nousevat muun muassa kaupungin alhainen velkamäärä, avoimen sektorin työpaikkojen osuus kaikista työpaikoista ja toimivien yritysten määrä.
On mielenkiintoista katsoa, miltä Salon kehitysluvut näyttävät muutaman vuoden kuluttua, kun vertailujakso osuu normaaliaikaan ilman matkapuhelinteollisuuden aiheuttamia ravistuksia.

Raju pudotus antaa vahvan viestin Salon päättäjille. Tosiasiat pitää tunnustaa, ja elinvoimaisuuden laskukierre täytyy katkaista.
Kaikessa suunnittelussa ja päätöksissä pitää tärkeimmäksi nostaa elinvoimaisuutta parantavat asiat. Puheiden lisäksi tarvitaan myös tekoja.
Jos jotakin hyvää vaikeissa vuosissa on ollut, niin Salossa on opittu parempaan yhteistyöhön. Tätä yhteistyötä tarvitaan nyt, kun rakennetaan uutta nousua.

Jätä kommentti

Ole ensimmäinen kommentoija

wpDiscuz