Avoimuutta kuntien yhtiöihin

1
Kuntien energialaitoksia on yhtiöitetty, koska ne kilpailevat markkinoilla yksityisten yritysten kanssa.

Salon jätevoimalan rakentamisen myötä maakuntaan syntyy uusi kunnallinen yhtiö. Kunnat eivät tosin omista perustettavaa jäte-energiayhtiötä suoraan vaan jo nykyään omistamiensa yhtiöiden kautta. Ne ovat Lounais-Suomen Jätehuolto Oy ja Salon Kaukolämpö Oy.
Lounais-Suomen Jätehuollolla on 17 omistajakuntaa. Suurimmat omistajat ovat Turku ja Salo. Kaukolämpöyhtiön Salo omistaa kokonaan yksin.
Vaikka järjestely on toiminnallisesti järkevä, se vie kunnilta vaaditun päätöksenteon avoimuuden ja tiedottamisen monen oven taakse.

Julkisuuslain tarkoitus on muun muassa antaa kaikille mahdollisuus valvoa julkisen vallan ja julkisten varojen käyttöä. Kuntayhtiöiden julkisuus on ongelmallista. Julkisuuslaki koskee kuntia, mutta ei niiden yhtiöitä.
Tampereen johtamiskorkeakoulun professori Veikko Vahtera toteaa Kunnallisalan kehittämissäätiön Polemiikki-lehdessä, että kuntalaisten ja veronmaksajien pitäisi saada tietoa siitä, miten kuntayhtiöiden asiat on hoidettu. Toisaalta jotkut asiat kuuluvat markkinoilla kilpailtaessa liikesalaisuuden piiriin.

Asia, joka kunnan päätöksenteossa voi olla jo esittelyvaiheessa julkinen, saattaa pysyä kuntakonserniin kuuluvassa yhtiössä kokonaan piilossa.
Esimerkiksi Salon kaupungin konserniohjeessa todetaan, että kuntakonsernin ja siihen kuuluvien yhteisöjen tiedottamisessa noudatetaan soveltuvin osin samoja periaatteita kuin kaupungin tiedottamisessa. ”Soveltuvin osin” on tulkinnanvarainen käsite, mutta siihen vedoten ei saisi pitää piilossa muita kuin liikesalaisuuksia.
Jätevoimalan tapauksessa niiden omistajayhtiöidenkään toiminta ja päätöksenteko ei ole läheskään yhtä avointa kuin kuntien. Nykyaikana avoimuudeksi ei riitä, että tietoa voi saada erikseen kysyttäessä.

Voimala on yli sadan miljoonan investointi. Sekä sen rakentaminen että toiminta kiinnostavat ihmisiä. Vaikka jäte-energiayhtiö ei ole edes kuntien suorassa omistuksessa, sen päätöksenteon pitäisi olla niin lähellä kuntien toiminnan julkisuutta kuin mahdollista.
Sama pätee tietysti kuntien kokonaan omistamiin yhtiöihin ja esimerkiksi Salon IoT Parkiin, josta Salon kaupunki omistaa yli kolmanneksen.

Muurlalainen yrittäjä

Kaupunkimme ryhtyy pankkiiriksi ja kaupungin pitkäaikaiset velat tuplaantuu. Toivottavasti ei toistu länsimetroilmiö johon myöhemmin tarvitaan lisää rahoitusta. Yhteiskuntainfraan parantamiseen tarvittavat miljoonien määrä on täysi arvoitus. Ehkä toteuttajiksi ilmaantuu jostain muitakin kuin kunnan luottamusihmisiä. Vaarana myös Kittilä-ilmiö, joka alkoi kun luottamusmiestaso harjoitteli bisnestä, josta Fortum luopui.