Eduskuntatyön tasa-arvo tutkitaan

0

Tasa-arvo on eduskunnassa yksi Suomi 100 -juhlavuoden tärkeimmistä teemoista. Keväällä käynnistetään tutkimus, jossa arvioidaan eduskunnan työskentelykulttuuria tasa-arvoisen päätöksenteon edistämiseksi.
Eduskunnassa naisten asemaan ja tasa-arvoon on 1990-luvulta lähtien puututtu lukuisin ohjelmin, mutta esimerkiksi tasa-arvolain kiintiösäännös ei koske eduskunnan valiokuntien kokoonpanoja. Niissä naisten osuus vaihtelee 18–60 prosentissa. Valiokuntien puheenjohtajista miehiä on reilusti yli 60 prosenttia. Eduskunnan puhemies on vasta kolmatta kertaa nainen, Maria Lohela (sin.).

Tasa-arvo kuuluu suomalaisten perusarvoihin ja suomalaisen yhteiskunnan vahvuuksiin. Maailman ensimmäiset vaaleilla valitut naiskansanedustajat olivat suomalaisia, sillä Suomessa naiset saivat äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden valtiollisissa vaaleissa jo ennen maan itsenäisyyttä eli vuonna 1906.
Nykyisen eduskunnan kansanedustajista hiukan yli 40 prosenttia on naisia. Naispäättäjien osuus ei kuitenkaan kerro koko totuutta naisten mahdollisuudesta käyttää valtaansa sen jälkeen, kun heidät on valittu. Asiasta tarvitaan tutkimustietoa, jota eduskunnan kanslia on nyt päättänyt hankkia.

Kunnallisvaaleissa naiset saivat miesten kanssa yhdenvertaiset oikeudet sekä äänestää että tulla itse valituiksi kunnan toimielimiin sata vuotta sitten. Itselliset naiset eli lesket, eronneet ja naimattomat olivat saaneet äänestää kuntakokouksessa ja raastuvankokouksessa jo vuodesta 1865 maalla ja vuodesta 1873 kaupungeissa. Tuolloin naiset eivät vielä kuitenkaan saaneet itse asettua ehdolle.

Suomessa tasa-arvon eteen on tehty paljon töitä, mutta paljon tehtävää on jäljellä. Päätöksentekoa voidaan ohjata kiintiöillä, mutta työtä on tehtävä myös sen eteen, että miehillä ja naisilla olisi yhtäläiset mahdollisuudet ja yhdenvertainen kohtelu työelämässä. Työelämässä vaaditaan tekoja myös sen estämiseen, että naiset eivät ajautuisi osa-aikaisiin, matalapalkkaisiin ja epävarmoihin töihin.