Islamin johtovaltiot vastakkain Lähi-idässä

0

VESA JAAKOLA. Viime vuosina eniten sotia ja selkkauksia on koettu Lähi-idässä. Lähes kaikissa niissä on nähtävissä islamin kahden johtovaltion Saudi-Arabian ja Iranin vastakkain olo. Ne taistelevat vaikutusvallasta tuolla tulenaralla alueella.
Islamin maailmassa Saudi-Arabia edustaa sunni-islamia, muslimien valtaenemmistöä. Iranin valtiojohto puolestaan vaalii shiiaislamia, vähemmistön uskonlajia. Alueen selkkauksia kiihdyttää tämä uskonnollinen eriseuraisuus muiden maallisempien syiden ohella.

Iranista tuli shiia-islamin johtomaa vuonna 1979, kun siellä monarkia kumottiin ja tilalle perustettiin islamilainen tasavalta. Vallankumous tuli ikävänä yllätyksenä Saudi-Arabialle ja muille alueen monarkioille. Taistelu muslimien sieluista ja vaikutusvallasta islamin maailmassa alkoi kiihtyä.
Ensimmäinen taistelu käytiin Irakissa. Sunnivähemmistön johtama Irak ja vallankumouksellinen Iran kävivät keskenään tuhoisan sodan 1980-luvulla, voittamatta toistaan. Diktaattori Saddam Husseinin sunnihallinnon kaaduttua Irakissa vuonna 2003 siellä ajauduttiin yhä jatkuvaan sisällissotaan, jossa shiialaista valtiojohtoa vastustaa saudien tukemana sunnien oppositio.
Myös Syyrian sota on tavallaan shiiojen ja sunnien välinen selkkaus. Syyriaa vuodesta 1970 lähtien hallinnut Assadien dynastia puolustaa oman valta-asemansa lisäksi shiiojen uskonyhteisöjä. Ilman Iranin ase- ja sotilasapua se olisi voinut hävitä lietsomassaan sisällissodassa. Siinä saudit tukevat sunnilaisia toimijoita.
Uusin Iranin ja Saudi-Arabian välinen sotatanner on muodostunut Jemeniin. Iranin tukemat ja aseistamat huthi-kapinalliset taistelevat siellä sunnihallinnon kaatamiseksi. Saudien johtama liittouma tukee hallintoa, myös sotatoimin.
Tämän lisäksi Iran ja Saudi-Arabia yrittävät lisätä vaikutusvaltaansa Libanonissa. Hauraaseen rauhaan siellä päästiin vuonna 1990 viisitoista vuotta kestäneen sisällissodan jälkeen. Jo sodan aikana Iranin valtiojohto jalkautti maahan Hizbollah-militian puolustamaan Libanonin shiioja, kolmannesta maan väestöstä.
Libanonissa sisällissodan rauhanvälittäjänä toimi aikanaan Saudi-Arabia. Sittemmin se on tukenut väestöltään monenkirjavassa maassa eniten sunnitoimijoita. Tässä valossa oli outoa, että saudijohto yritti hiljattain horjuttaa pääministeri Saad Haririn asemaa sunnien johtajana. Yhdeksi syyksi mainittiin Haririn liiallinen veljeily Iranin valtiojohdon kanssa.

Näillä uusimmillakin selkkauksilla on siis pitkä uskonnollinen laahus. Muslimien jakautuminen kahteen pääsuuntaukseen on vanhaa perua, jo yli 1300 vuoden takaa. Jakautuminen alkoi kiistelyllä islamin perustajan, profeetta Muhammedin hengellisestä ja valtiollisesta perinnöstä pian hänen kuoltuaan vuonna 632.
Profeetta Muhammed oli toiminut yhteisössään sekä hengellisenä että maallisena johtajana. Valtiojohtajina häntä seurasivat kalifit, mutta hengellisestä perinnöstä ja sen oikeasta perijästä riideltiin niin, että islamin syntysijoilla ajauduttiin jo tuolloin uskonsotiin. Niistä ensimmäinen käytiin jo 656–661 ja toinen 744–750. Lähi-idän uusimmillakin selkkauksilla on siis pitkät juuret islamin historiassa.

Kirjoittaja on emeritusdiplomaatti.