Kehitysapu kasvoi, Suomi leikkaa

0
Kiinalaisten rahoittama moottoritietyömaa Tansaniassa. Tansania on Suomen vanhin kehitysyhteistyökumppani.

Maailman kehitysyhteistyön määrä nousi vuonna 2016 ennätykseen, 129 miljardiin euroon. Kasvua edellisestä vuodesta oli 8,9 prosenttia. Vuodesta 2000 laskien kehitysapu on peräti kaksinkertaistunut. Kasvusta huolimatta kahdenvälinen apu kaikista köyhimmille maille laski 3,9 prosenttia.

Kun muualla lisätään, Suomessa leikataan. Ensi vuoden budjetissa on kehitysapuun osoitettu noin 886 miljoonaa euroa, mikä on 0,38 prosenttia bruttokansantulosta.
Suomi on sitoutunut YK:ssa ja EU:ssa nostamaan kehitysyhteistyömäärärahansa 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta. Tavoite lähestulkoon saavutettiin vuonna 2014, jolloin kehitysavun budjetti oli 1,1 miljardia ja osuus bruttokansantulosta yli 0,6 prosenttia.
Vuonna 2016 tehty liki 20 prosentin kertaleikkaus romahdutti kehitysavun määrän 0,44 prosenttiin bruttokansantulosta. Eniten kärsivät kymmenet kansalaisjärjestöt ja monenkeskinen kehitysyhteistyö. Ensi vuoden budjetissa livetään yhä kauemmas sitoumuksesta.

Tilanne on nurinkurinen, sillä kehitysavulla on erittäin vahva kansan tuki. Suomalaisista 85 prosenttia pitää kehitysapua tärkeänä ja jopa kautta puoluekentän vallitsee yksimielisyys siitä, että apua tulee antaa kriisialueilla – siellä, missä ongelmat ovat suurimpia ja missä Suomikin on kehitysapua toteuttanut.
Kansalaisista 86 prosenttia kokee, että kehitysyhteistyöllä voidaan ehkäistä pakolaiskriisien syntymistä ja lisätä maailmanlaajuista turvallisuutta. Humanitaarista apua pitää tärkeänä yhdeksän kymmenestä suomalaisesta.
Hallituksen harjoittama kehitysapupolitiikka on juuri nyt vastoin suomalaisten mielipiteitä sekä vastavirrassa maailman yleistrendin kanssa.

Kehitysapua arvostellaan, osin aiheestakin, tehottomuudesta ja rahojen katoamisesta vääriin taskuihin. Silti OECD:n raportin mukaan Suomi on onnistunut kehitysyhteistyössään kiitettävästi. Raportti luonnehtii Suomea erittäin hyväksi kehitysyhteistyökumppaniksi.
Asiallinen arvostelu ja osuvat kritiikki ovat aina paikallaan, mutta puskasta ei ole syytä huudella kehitysavunkaan kohdalla. Lisäksi voi kysyä, onko kehitysapumekanismeille parempia vaihtoehtoja?