Lämäreitä

0

ANTERO LEPPÄNEN. Jääkiekko on triviaali peli. Ne, jotka suhtautuvat lajiin kriittisesti, ärsyttävät siihen lätkässä olevia väittämällä, että yksinkertaisia ovat pelaajatkin. Sangen monen mielestä politiikka taas on yksinkertaisesti vain peliä, eivätkä he sen parissa toimiville suuresti arvostusta anna. Koirat hakevat kusitolppia, miksi eivät sitten myös niiden emännät ja isännät, koirattomista puhumattakaan.
Jääkiekolla ja politiikalla on monta yhtymäkohtaa. Kiekkoa pelataan joukkueittain. Ne koostuvat kentällisistä eli viisikoista, joissa kussakin on kolmen hyökkääjän vitja.

Kunnanvaltuusto puolestaan koostuu puolueista, ja isoimmissa ryhmissä harrastetaan ketjuajattelua; ykkösvitja saa vaativampia luottamusmiespaikkoja kuin muut. Politiikassa ykkösketjuun voi päästä jo pelkästään haalimansa äänimäärän perusteella. Kiekkopelissä sinne ei ole asiaa, ellei ole antanut näyttöjä pelitaidoistaan.
Vaikka nyt onkin kysymys joukkuepeleistä, niiden sisällä yksilöt hakevat henkilökohtaista gloriaa jopa joukkueen edun vastaisesti. Ihannehan olisi tietysti, että kaukalossa jalkakikkailijat ja kynäilijät sekä valtuustossa aloitetehtailijat ja sooloilijat huomioisivat temppujensa vaikutukset porukan pelistrategian toteutumiseen.
Jäällä jaellaan kaksiminuuttisia. Valtuustoryhmäkin voi rangaista jäseniään, mutta sanktioita jaetaan todella harvoin. Syynä tähän on se, että valikoima on äärimmäisen suppea: varoitus ja ryhmästä erottaminen. Salon kokoomuksen valtuusryhmä teki syksyllä poliittista paikallishistoriaa, kun se erotti yhden jäsenensä.
Sanktio oli kovin mahdollinen, koska sitä ei haluttu antaa määräaikaisena. Ilman uutta päätöstä rangaistu on ulkona ryhmästä koko vaalikauden. Hän ei ainakaan toistaiseksi ole muodostanut omaa valtuustoryhmää eikä liittynyt mihinkään jo olemassa olevaankaan. Tarkoittaako tämä sitä, että hän sisimmässään odottaa tilanteensa normalisointia?
Kun Salon valtuusto käsitteli vuoden 2018 talousarviota, salissa äänestettiin yli kaksikymmentä kertaa. Vilkaisu äänestysluetteloon kertoo, että useassa äänestyksessä ryhmät jakaantuivat. Jääkiekossa sanottaisiin, että viisikkopeli ei toiminut.
Eheys säilyi vain vasemmiston valtuustoryhmässä. Tämä ei tietenkään ole ihme, koska siinä on vain yksi jäsen. Yksimielisenä äänestyksissä olisi varmaan pysynyt myös ryhmä Jaana, koska se yhtä suuri eli pieni kuin vasemmistoliiton. Eheys jäi tosin kirjaamatta, sillä ryhmä Jaana oli poissa viimeisistä kymmenestä äänestyksestä.

Budjettikokous osoitti, että ryhmän yhtenäisyys alkaa rakoilla heti, kun sen pääluku on suurempi kuin yksi. Kristillisdemokraattien kaksihenkisellä ryhmällä oli tasan kaksi eri näkemystä kaupungin roolista oman liikelaitoksensa lainajärjestelyistä. Toinen ei ollut hengessä mukana.
Äänestyskäyttäytymisen perusteella keskustalla näyttäisi olleen tiukin ryhmäkuri, tai sitten kaikki tykönään vain päätyivät samaan lopputulemaan. Kokoomus puolestaan painii edelleen sisäisten ristiriitojen kanssa, ja protestihenki elää ilman tekohengitystäkin. Demareiden joukossa on yksi pitkäaikainen aisanylipotkija, joka nyt on saanut kavereita. Aika velikultia.

Kirjoittaja on salolainen entinen kunnallispoliitikko.