Lisääntyvä kosteus haaste rakennuksille

5
Homevauriot aiheutuvat kosteudesta.

Kuluva syksy ja alkutalvi on jo antanut esimakua Suomen tulevista, keskieurooppalaistuvista talvista. Ilmatieteen laitos tietää kertoa, että taannoinen marraskuu oli suurimmassa osassa maata 1–3 astetta tavanomaista lämpimämpi ja samalla hyvin sateinen. Sademääräkertymät olivat etelärannikolla jopa yli 1,5-kertaisia tavanomaiseen nähden.
Koska lämpötila on pysynyt leutona ja suurelta osin nollan yläpuolella, myös ilmankosteus on pysynyt korkealla. Siksi kuiva pakkasilma ei myöskään ole ehtinyt kuivattaa rakennuksien pinnoille ja rakenteisiinkin kertynyttä kosteutta.

Tutkijat ovat jo havahtuneet siihen, mihin yhtälö homekoulujen luvatussa maassa voi pahimmillaan johtaa: vielä nykyistäkin suurempiin sisäilmaongelmiin.
Ilmastonmuutos lisää rakennusten vaaraa homehtua, koska sateet ja ilmankosteus lisääntyvät. Myös lämpöeristyksen lisääntyminen kasvattaa homeriskiä. Nykyaikaiset lämpöeristeet pitävät lämmön tiiviisti talon sisäpuolella.

Uusissa nollaenergiataloissa pyritään minimaaliseen energiankäyttöön kaikkia rakenteita tiivistämällä. Talojen ulko-osat jäähtyvät, koska sisältä ei enää tule niin paljon lämpöä ulos. Homeenkasvulle otolliset olosuhteet lisääntyvät. Jotkut seinärakenteet myös lisäävät talojen homeriskiä.
Tiivistämisen myötä talot eivät itsestään hengitä, joten ilmanvaihto on järjestettävä koneellisesti. Ilman tarkkoja laskelmia ja laitteistoja ilmastointi ei toimi optimaalisesti, jolloin kosteus voi tiivistyä rakenteisiin ja sisäilman laatu kärsii. Pahimmillaan tämä voi johtaa home- ja sieniongelmiin ja asukkaiden sairastumiseen.

Hyvällä suunnittelulla voidaan kuitenkin rakentaa poikkeuksellisen rasittavia sääoloja kestäviä taloja. Miinuspuolena nollaenergiapyrkimykselle ja talojen maksimaaliselle kosteuskestävyydelle ovat kasvavat suunnittelu- ja rakennuskustannukset.
Kustannuksia tai ei, uusi väitöstutkimuskin korostaa ilmastonmuutoksen ja luonnonolosuhteiden nykyistä tarkempaa huomioimista arkkitehtuurissa. Tähän pyrkii myös Suomen hallituksen käynnistämä Terveiden tilojen vuosikymmen toimenpideohjelma.

Rakennusfyysikko 2
Nyt oli ”talon hengittäminen” ymmärretty väärin. Se ei liity ilmankiertoon tuuletus- ja ilmanvaihtolaitteilla, vaan siihen, että rakenne ottaa vastaan kosteutta sisältä, ja luovuttaa sen takaisin sisäpuolelle. ”Hengittämisessä” rakenne siis vie kosteutta eestaas sahaten. Hengittäminen on väärä termi talon kosteudenhallinnassa, parempi termi olisi rakenteen ”kosteuspumppaus” tai rakenteen ”kosteuden vastaanotto- ja luovutusprosessi”. Ilmanvaihdon tapauksessakaan talo ei ”hengitä”, etenkään seinien läpi. Ilmanvaihto kierrättää ilmaa joko raoista tai koneellisesti ”hallittuna”. Ilmastointi puolestaan on ilmanvaihdon termi, jossa tuloilma kuivataan, kostutetaan ja suodatetaan. Kosteuden lisääntyessä eloperäisten ja huokoisten materiaalin käyttöä pitäisi välttää rakentamisessa, etenkin kun kosteudenhallinta on puutteellista. Näin puu ei sovellu talonrakentamiseen, eikä mineraalivillat. Vakuutusyhtiöt… Lue lisää »
Jos kehtaa tituleerata itseään rakennusfyysikoksi, niin olettaisi olevan jonkinasteinen pohja puheille. Diffuusio toimii tasan vesihöyrynpaineen mukaan eli ilmiö pyrkii tasaamaan ulko- ja sisäpaineen välisen eron. Tätä laskiessa otetaan tietenkin huomioon rakenteiden eriävät vesihöyrynvastukset ihan siitä sisämaalista lähtien. Lähtökohtaisesti sisältä ulospäin tapahtuva diffuusio on täysin hallittavissa oikeilla rakenteilla esimerkiksi JUURIKIN PUULLA. Puun sisään, kun kastepistettä ei voi muodostua. Rakennustavassa siis annetaan sisäilman kosteuden virrata rakenteen läpi tietoisesti eli sisäpuolella ei käytetä höyrynsulkumuovia eikä hengittämättömiä maaleja, tapetteja tai muita pintakäsittelyjä. Ongelma, johon tässäkin artikkelissa viitataan, muodostuu höyrynsulullisista taloista. Koska rakenne-eristeen esimerkiksi kivivilla kosteus ei nouse sisältäpäin, mutta lämpö kuitenkin siirtyy niihin, niin… Lue lisää »
Seuraavaan pääkirjoituksesta lainaamani kohtaan sisältyy kuitenkin usein toistettu virhe: ”Tiivistämisen myötä talot eivät itsestään hengitä, joten ilmanvaihto on järjestettävä koneellisesti. Ilman tarkkoja laskelmia ja laitteistoja ilmastointi ei toimi optimaalisesti, jolloin kosteus voi tiivistyä rakenteisiin ja sisäilman laatu kärsii.” Ilmanvaihto ja hengittävyys ovat kaksi eri asiaa, eikä hengittävyydellä voi ilmanvaihtoa korvata. Ilmanvaihto voidaan hoitaa joko hallitusti koneellisesti tai vähemmän hallitusti painovoimaisesti, jossa mikään laskelma ei edes pidä paikkaansa. Erona koneelliseen on vain se, että joko ilma vaihtuu turhan nopeasti kuluttaen energiaa tai sitten ilma ei vaihdu riittävästi aiheuttaen mahdollisesti ongelmia sisäilmaan ja rakenteisiin. Toinen järjestelmistä kuitenkin on oltava ja tietenkin myös… Lue lisää »

Nyt kannattaa mennä katsomaan urheilukentän uuden huolto- ja pukusuojan rakentamista talvella. Rakennuttaja huputtaa työmaata.

Ei pitäisi kosteuden vaikeuttaa rakentamista, ja tätähän ministeriön uudet rakennussäännöt edellyttävät jatkossa.

Tapio Äyräväinen

Juuri näin.

Muistanette Halikon kirkon korjauksen parin-kolmen vuoden takaa. Koko kirkko hupussa.

Njet problema.