Monikasvoinen isänmaa

0

JUHA RUUSUVUORI. Olen todella ylpeä satavuotiaasta isänmaastani. Esi-isämme ja ennen kaikkea esiäitimme ovat mahdollistaneet sen, että asumme vapaassa maassa, joka lähes kaikilla mittareilla on yksi maailman parhaita paikkoja. Monet ovat antaneet sodassa henkensä, niin teki myös minun isoisäni.
Millaisen maan he loivat, minkälaisen paikan me itse olemme luoneet lapsillemme asua? Onko meidän maamme osa Itä-Eurooppaa, jossa suurin osa länsimaiden avulla vapautuneista valtioista tällä hetkellä sulkee rajojaan hädänalaisilta ihmisiltä? Vai asummeko demokratiassa, joka kunnioittaa perustuslakejaan?

Lyhyt historiallinen katsaus ehkä selventää asiaa:
– Kaksi tuhatta vuotta sitten tänne rämpi väkeä metsien läpi ja seilasi mereltä vähän joka suunnasta. Kukaan ei tiedä mitä kieltä haasteltiin, mutta kauppaa toki käytiin, kalastettiin ja metsästettiin.
– Tuhat vuotta sitten kävivät viikingit ja karjalaiset kyläilemässä, jättivät geenejään rannoille, jaa, olihan maa täynnä saamelaisiakin, joita työnneskeltiin pohjoiseen, mutta joista melkoinen osa sekoittui muihin.
– 800 vuotta sitten alkoi turkiskaupan kukoistus. Siihenkin aikaan hankalakulkuinen Lähi-itä pakotti etsimään kauppaväyliä Venäjän jokien kautta. Rannoillemme virtasi saksalaisia kauppiaita, jotka toivat tullessaan kaupankäynnin rakenteet ja hallinnoivat ruotsalaisen kirkon kanssa kaupunkejamme.
– Keskiajalla pajatettiin rannoillamme jos jotakin kieltä: saksalaisia ja skandinaavisia murteita, viroa, saamea, karjalaa, venäjää ja suomea. Mitään näistä ei pidetty kiusallisena pakkokielenä, sillä kaupassa ja merenkulussa tarvitaan monia kieliä. Tätä asiaa voisivat nykyiset koululaiset fundeerata.
– 300 vuotta sitten oli maamme olennainen osa Ruotsin suurvaltaa. Älyllinen ja tieteellinen kehitys suurvallassamme toi monia tärkeitä rakennuskiviä demokratiallemme: oikeuslaitoksen sekä sanan- ja uskonnonvapauden. Haittapuolia oli jatkuva sodissa räähistely ulkomailla.
– 200 vuotta sitten tuli maastamme venäläinen alue, jolla oli rajoitettu itsehallinto. Suuriruhtinaanmaan tarinaa opetetaan nykyisin kouluissa samalla kun Ruotsin ajan historia yritetään unohtaa. Venäjältä ei tuotu demokratian rakennuspuita, vaan lähinnä reseptejä, kuten suolakurkut smetanassa ja kaaliruoat.
– Sata vuotta sitten alkoivat suomenruotsalaiset aktivistit edistää itsenäisyyttämme salamurhilla ja terroriteoilla. Itsenäisyysajatuksia olivat ruotsinkieliset suomalaiset kehitelleet jo vuosikymmeniä.
– 1925 perustettiin Helsingin muhamettilainen seurakunta. Kyseessä oli toinen länsimaihin koskaan perustettu islamilainen seurakunta.

Näiden pienten huomioiden jälkeen voidaan ehkä sanoa, ettei Suomi ole kovin yhdenmukainen, yhdenvärinen ja yksioikoinen valtio. Se on enemmänkin moninaisuudesta rikas.
Hyvää syntymäpäivää, kirjava kansallisvaltiomme!

Kirjoittaja on Taalintehtaalla asuva kirjailija.

Jätä kommentti

Ole ensimmäinen kommentoija

wpDiscuz